Kesätyömuistoja, osa 1: isosena, muusikkona ja managerina

Helsingin Sanomissa oli äskettäin juttua kesätöitten saannin vaikeudesta. Lukijat olivat myös kertoneet hauskoja muistojaan monenlaisista kesätöistä. Tuli mieleen jakaa muutamia omiakin kesätyömuistoja kanssanne, kun ne vielä ovat tuoreehkossa muistissa. Kertokaa tekin omianne kommentteihin!

Aloitan opiskeluaikaa edeltäneistä kesätöistäni, koska nekin ovat kehittäneet niitä taitojani, joita olen tarvinnut opiskelussa. Sitä paitsi samoissa tehtävissä työskentelee parhaillaan moni opiskelijakollegani, joten nämä kesätyöt eivät ole mitenkään ikään tai aikaan sidottuja.

Isosena

Ensimmäisiä kesäaikaan ajoittuneita töitäni olivat isosen tehtävät seurakunnan rippileirillä sekä muusikon hommat.

Isosen hommat ovat varmaan monelle tutumpia. Isostelin heti oman konfirmaationi jälkeisenä kesänä leirikeskuksessa, josta loppui kaivovesi pitkään jatkuneen kuivuuden takia. Palokunta toimitti leirikeskukseen varavettä, jota täytyi käyttää todella säästeliäästi. Vessassa ja suihkussa käyntejä rajoitettiin, ja pesu- ja huuhteluvedet täytyi tietysti kantaa itse. Vaivaa säästääkseen jotkut leiriläisistä ilmoittautuivat vapaaehtoisiksi peseytymään pelkästään mutalammikossa. Leirin kohokohta oli oman vesikanisterin saaminen kotiväeltä vierailupäivänä. :D

Lievästi epämukavan ja voimakkaasti teinihieltä haiskahtavan kokemuksen seurauksena leiriläiset kuitenkin kehittyivät yhtä köyttä vetäväksi porukaksi. "Ääriolosuhteissa" oleskeltaessa oli tärkeää onnistua luomaan positiivista yhteishenkeä ja kyllä tästä selvitään -mentaliteettia. Voisiko mistään saada tehokkaampaa oppia esimerkiksi yläkoululuokan opettajana toimimiseen?

Muusikkona ja managerina

Teini-ikäinen basistiminä järjesti The Ilmiö -bändimme kesäkatukonsertteja. Virittelimme soittovehkeet Mäntsälän Keskuskadulle milloin minkäkin sponsoroivan yrityksen lähistölle ja soitimme reippaita vanhoja pop- ja rockklassikoitamme kuntalaisten iloksi. Myös joitakin seurakunnan soittokeikkoja ja muita esiintymisiä taisi olla kesäisin.

Mitä he ovat nyt? Vasemmalta oikealle:
äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, lastentarhanopettaja,
musiikinopettaja, matemaattisen aineitten opettaja.
Kuvasta puuttuvat musiikkipedagogi AMK, ääniteknikko
ja harmonikansoiton opettaja.

Harjoittelin managerointia ja ylipäätään kaikenlaista organisointia ottamalla yhteyttä esimerkiksi pankkien johtajiin, tarjoamalla yhteistyötä ja tiedottamalla järjestelyistä kaikille osapuolille. Mitäpä muuta se olisi kuin viestintätaitojen kehittämistä ja harrastuneisuutta. Tällainenkin aktiivisuus noteerattiin äidinkielen opettajankoulutuksen soveltuvuushaastattelussa. Kannattaa siis rohkeasti tuoda osaamistaan ja kehittäviä harrastuksiaan esiin!

Yläasteen ja lukion taitteessa ajattelin suuntautuvani tiedotus- ja viestintäalalle. Oli selvää, että tekisin jotain suomen kieleen liittyvää. Opettaminen, ohjaaminen ja kasvattaminen ylipäätään olivat kiinnostaneet jo pitkään, mutta en vielä ollut keksinyt, että äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana voisin yhdistää nämä kaikki kiinnostuksen kohteeni.

Kurkkaa myös muut kesätyömuistot!

• Torimyyjänä
• Teatteritöissä ja jälleen mansikanmyyjänä
• Toimittajana

Viime hetken vinkit äikänopeksi aikoville

Suomen tyyppejä parveilee yliopistolla seuraavien parin päivän ajan. Tiistaina on suomen kielen pääsykoe ja keskiviikkona äidinkielen opettajankoulutuksen soveltuuvuskokeet.

Täältä pesee joitakin viime hetken vinkkejä erityisesti pääsykokelaille. Harjoitella ehtii vielä vaikka hotellihuoneessa, tai missä ikinä punkkaattekaan.

Vinkkejä suomen kielen pääsykokeeseen

Olette varmaankin lukeneet Johdatuksen kielitieteeseen (Ojutkangas - Larjavaara - Miestamo - Ylikoski). Nyt heittäkää kirja nurkkaan. Jyväskylän kielten pääsykokeissa ei pidä opetella kirjojen sisältöä ulkoa, vaan teosten tarkoitus on ohjata ajattelua kielitieteelliseen suuntaan. Lukiessa huomaa aika hyvin, onko asia sellaista, mikä kiinnostaa ja mitä haluaa opiskella. Jos olette tulossa pääsykokeeseen, kielitiede varmaan innostaa ainakin jossain määrin. :0)

Opiskelevainen keskiaikainen kettu [Wikipedia]

Lukekaa jotain muuta. Lehtiä, kirjoja, mainoksia, nettikeskustelupalstoja tai oikeastaan mitä tahansa. Lukiessa tehkää havaintoja kielestä ja virittäytykää kielitaajuudelle. Ehkä aamupalapöydässä lehteä tarkastellessanne yhtäkkiä huomaatte, kuinka kummallisia verbejä jossain uutisessa on. Yrittäkää selvittää itsellenne tai jollekulle toverille, mistä kummallisuus syntyy. Onko urheilu-uutisessa käytetty vaikkapa sotaan liittyvää termistöä? Tällainen havainnointi ja selittäminen kehittävät kielitajua monin tavoin.

Pohtikaa, miksi jokin asia on ilmaistu niin kuin se on ilmaistu. Miksi tiettyjä sanoja on käytetty? Miksi tällaiset sanat ovat olemassa? Miksi asiaa ei sanota toisin? Miksi puhumme suomea näin? Tällaiset miksi-kysymykset auttavat oivallusten äärelle. Tämä on sitä soveltavaa kielitiedettä!

Hyödyllistä ja opettavaista luettavaa on myös Kotuksen (ent. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus) blogeissa. Niissä kieliasiantuntijat pohtivat ajankohtaisia kieliasioita. Tämän kirjoituksen lopusta löytyy pari pähkinää purtavaksi. Niitten avulla voi treenata.


Vinkkejä aineenopettajakoulutuksen soveltuvuuskokeisiin

• Mene ajoissa paikalle, jotta ehdit löytää oikean rakennuksen ja tutustua ympäristöön. Jännittäjiä saattaa rauhoittaa, kun voi ennakkoon totuttautua paikkaan.
• Rentoudu. Hyräile jotain voimaannuttavaa biisiä, koska hyräily rentouttaa. Lauluista voi myös löytyä jutun juurta muitten pääsykokelaitten kanssa.
• Juttele muitten kanssa. Kysele, mistä he ovat kotoisin, miksi he haluavat äikänopettajaksi (vai haluavatko), ovatko he hakeneet muualle, mihin muihin pääsykokeisiin he ovat osallistuneet, miten ylioppilaskirjoitukset menivät, onko ulkona kiva ilma, miksi kaikki ohikulkijat näyttävät niin hipeiltä, mikä oli paras euroviisu tai jotain. Samalla a) rentoudut, b) tavoitat oman itsesi, c) voit leikkiä salaista agenttia ja selvittää, ovatko muut tosissaan pyrkimässä sisään - eli mitkä ovat sinun mahdollisuutesi sekä d) saat harjoitusta kysymisestä ja vastaamisesta.
• Vaikket kehtaisi jutella muitten kanssa, mieti vastauksia em. kysymyksiin, koska jotain sen kaltaista sinulta saatetaan kysyä soveltuvuushaastattelussa.
• Jos juttelet, muista kuunnella muita ja kommentoida! Kuuntelun ja osallistumisen taitoja mitataan myös soveltuvuushaastattelussa ja ryhmätehtävässä.
• Valmistaudu kertomaan, miksi olet hakenut juuri Jyväskylän yliopistoon ja miksi juuri sinut pitäisi valita opiskelemaan äikänopettajaksi. Mitä annettavaa sinulla on opetusmaailmalle? Millaista kokemusta sinulla on? Mistä asioista - etenkin suomeen liittyvistä - olet kiinnostunut?
• Ole oma itsesi, mutta pyri näyttämään parhaat puolesi!
• Älä häkelly. Opettajan tärkeimpiä taitoja on selvitä yllättävissäkin tilanteissa. Älä järkyty, jos jotain outoa tapahtuu.



Kettu Reynard lastenkirjasta (1869) [Wikipedia]

• Pidä hauskaa! Pääsykokeissa voi olla hirmuisen mukavaa!

Vielä kerran paljon onnea ja tsemppiä pääsykokelaille!

Kuumia kirjatoukkia ym.

Maailma on pullollaan hienoja blogeja ja toinen toistaan nokkelampia ideoita. Kirjoista, kirjastoista ja kirjaintoilijoista pitävänä minua miellyttää suuresti blogi Hot Guys Reading Books, jossa esitellään kuumia kirjatoukkia eri puolilta maailmaa. Ou jee. Ehkäpä joku muukin tykkää.

Kuka vielä kysyy, miksi siellä kirjastolla pitää luuhata jatkuvasti. Jaa-a. ;0)

Tässä yksi kotoinen kuuma K lukemassa näytelmätekstiä.

Tällä erää ei muuta kuin paljon, paljon onnea kaikille kielten pääsykoettelijoille! Kielten pääsykokeet alkavat huomenna tiistaina. Ensimmäisenä vuorossa on venäjän kieli sekä vieraitten kielten opettajankoulutuksen soveltuvuushaastattelut. Pysykää rauhallisina, rentoutukaa, tutustukaa ihmisiin ja olkaa omat reippaat itsenne. Täältä voi vielä tarkistaa tarkat pääsykoepaikat ja -ajat.

Suomen pääsykoe on viikon päästä, samoin äidinkielen opettajankoulutuksen soveltuvuushaastattelu. Katsotaan, kirjoitanko vielä joitakin tärppejä tai ohjeita. Kenties kohtaamme pääsykokeissa!

Jk. Yliopisto-opiskelijat ovat keskimäärin aika viehkoa sakkia.

Purjelentäjä putosi taivaasta ja muita kertomuksia opiskelupaikan valinnasta

Abit saivat eilen yo-kirjoitusurakkansa valmiiksi, kun lyhyen kielen kokeet päättyivät. Tai melkein kaikki saivat – seitsemän abia nimittäin kirjoittaa vielä huomenna keskiviikkona saamen äidinkielenä.

Mutta ei se stressi tähän lopu! Seuraavaksi moni nimittäin hakee opiskelupaikkoja, asuntoa, kesätyöpaikkoja, maitoa kaupasta sekä postin laatikosta (ja siinä joukossa kenties opiskelijaksihyväksymiskirjeen Jyväskylän yliopistosta).

Mistä tietää, mikä olisi itselle sopivin opiskeluala tai tuleva ammatti? Mitähän sitä haluaisi tulevaisuudessa tehdä? Millaisia valmiuksia opiskelu antaa työtehtäviin ja päinvastoin? Miten voi havahtua siihen, että ala onkin aivan väärä?

Tein pienen kyselyn opiskelemaan hakeutumisesta. Moni kertoi päätyneensä unelmatoimeensa sattuman kautta, mutta oli sellaisiakin vastaajia, jotka olivat haaveilleet tietystä ammatista lapsesta saakka. Toivottavasti näistä saamistani kiinnostavista kertomuksista on hyötyä kaikille teille, jotka pähkäilette opiskeluhakujenne kanssa!

• Hanki kokemusta kesätöistä kuten Kaisa:

Menin pienen paikkakunnan apteekkiin kesätöihin lukiossa ollessani, koska jotakin piti keksiä ansaitaksensa hieman omaa rahaa. Kiinnostuin siellä farmaseutin työstä, kun näin läheltä millaista se oli. Sen jälkeen hain Helsingin yliopistoon opiskelemaan farmasiaa. Ja pääsin ja innostuin alasta tosi paljon. Ratkaisevaa oli se, että näin käytännössä apteekissa ollessani, mitä farmaseutin työ on ja kuulin farmaseuteilta, millaista alan opiskelu on. Ilman tätä kokemusta tuskin olisin lähtenyt opiskelemaan farmasiaa. Enää en työskentele apteekissa farmaseuttina mutta tutkinnosta on ollut minulle suunnattomasti hyötyä myös nykyisessä työelämässäni eli lääketeollisuuden palveluksessa...

•  Tarkkaile työntekijöitä heidän luonnollisessa ympäristössään kuten Heidi:

Kattelin aina ravintolassa et tarjoilijan työ vaikuttaa ihan kivalta ja se oli sitten ensimmäinen hakutoive yhteyshaussa ja pääsin sisään - muita kiinnostavia vaihtoehtoja ei juurikaan ollu. Ihan sopivalta ala on tuntunut :)

• Pohdi tavoitteitasi ja kuinka saavutat ne kuten Joonas:

Olin nuoresta pitäen touhunnut tietokoneiden kanssa. Eikä toisesta kiinnostuksen kohteestani biologiasta olisi saanut yhtä helppoa toimeentuloa. Niinpä ala oli selvä: piti vaan löytää koulu johon pääsi sisään. Opintojen kuluessa löysin alan sisältä oman spesiaalijuttuni, ja sitä teen nykyään työkseni.

• Muistele aiempia haaveitasi ja usko niihin kuten Tarja: 

Jo pikkutytöstä asti halusin kuvataiteilijaksi. Taidekoulun ja taideteollisen jälkeen unelma olikin sitten toteutunut! Muistan että koulun opo yllytti kuvataide- tai käsityöopettajaksi ja sanoi useammankin kerran minulle, että ei sinne taideteolliseen ole täältä koulusta kukaan ennenkään päässyt... Minäpä pääsin ja olin onnellinen! Uravalinta oli oikea, enkä sitä ole koskan katunut. Ehkä opolla oli kuitenkin jonkinlaista näkemystä ammatinvalintani suhteen, koska nykyisin toimin kuvataidekoulun opettajana.

• Älä luovuta, mutta muista, että mieltään voi aina muuttaa, kuten Johanna:

Mulla oli ennen hakuja vain yksi unelma-ammatti, luokanopettaja. Kaksi kertaa hain, olin kouluavustajanakin välissä, mutta toisella hakukerralla hain yhteishaussa terveydenhoitajaksi opiskelemaan sillä ajatuksella, että haen vielä kerran OKL:een. Mutta terveydenhuoltoala osoittautuikin oikeaksi alaksi, vaikkakaan ihan puhdasta terveydenhoitajan työtä en ole varsinaisesti ikinä tehnytkään. Eli melkeinpä vahingossa omalle alalle ;).

• Kuuntele vanhempiasi mutta päätä itse ja hyödynnä kaikki oppimasi kuten nuorempi Johanna:

Lukion jälkeen en tiennyt mitä tekisin isona. Olin työskennellyt vanhempieni omistamassa kukkakaupassa pikkutytöstä saakka ja jumitin sitten siihen töihin. Yks päivä isäni kantoi pientä ilmoitusta paikallislehdestä. Siinä haettiin opiskelijoita floristin oppisopimuskoulutukseen. Hain ja pääsin opiskeleen. Ei siinä juurikaan tarvinnut hirveitä tehdä ja sain ammatin. En koskaan tuntenut olevani omalla alallani vaikka koinkin olevani hyvä työssäni ja pidetty työntekijä ja asiakaspalvelija. Mietin, että rahat voi ansaita "helpommallakin", joten päädyin opiskelemaan opettajaksi. Nyt saa ja on suotavaa käyttää aivoja jotka on kaivettu pölyttyneinä lähes käyttämättöminä esiin. Mikä parhainta tulevaisuudessa saa lomailla silloin kun muutkin niin tekevät, floristin työssä silloin paiskittiin töitä ja lujaa. Mutta voin sanoa, että floristin työ opetti paljon sellaista mikä on hyväksi myös opettajan työssäni, eli koulutus ei todellakaan mennyt hukkaan. Sosiaalisia taitoja ja toisten kunnioitusta kun ei voi kirjoista oppia.

•  Vastaus voi myös tipahtaa taivaasta kuten Mirjalle:

Jouduin lukioikäisenä yllättäen tulkiksi, kun itävaltalainen purjelentäjä joutui tekemään pakkolaskun lapsuudenkotini lähellä sijaitsevalle pellolle! Kyläläiset, joita kertyi paikalle alta aikayksikön, seisoivat kunnioittavan välimatkan päässä ringissä, kun minä yritin selittää lentäjälle, että missä päin hän sillä hetkellä oli ja miten sieltä pääsee takaisin ihmisten ilmoille. Silloin tunsi itsensä tosi fiksuksi, joten lähdin opiskelemaan venäjän tulkiksi.

Entäs Jyväskylän yliopistossa opiskelevat tai opiskelleet?

• Valitse kaunein/kivoin/kiinnostavin/kätevin opiskelupaikka kuten Tuulia:

Hain Jyväskylän yliopistoon kampuksen kauneuden takia. Marssin opintoasiain toimistoon ja etsin sopivimman alan, jota tietenkin olin harkinnut jo vuosia. Tykkäsin opiskelusta erittäin paljon: opiskelin neljässä eri koulutusohjelmassa. Mikään niistä ei ollut väärä. Kaikki täydensivät toisiaan.

• Valitse itsellesi helpoin pääsykoe tai muuten helppo reitti opiskelupaikkaan kuten Tiina:

Hain Jyväskylän yliopistoon lukemaan kirjallisuutta, koska pääsykokeeseen ei tarvinnut lukea mitään ja yllättäen pääsin sisälle. Ala oli siinä mielessä oikea, että kivaa oli, mutta siinä mielessä väärä, että työllistyäkseni paremmin opiskelen nykyään tietojärjestelmätiedettä (tietokoneet on aina myös kiinnostaneet kirjojen ohella).

• Seuraa toverisi esimerkkiä, ota opiskelusta ilo irti ja siirry filosofisiin pohdiskeluihin kuten Hilkka:

Hain opiskelemaan suomen kieltä, koska kaverinikin haki. En ollut ennen kaverini esimerkkiä tullut ajatelleeksi koko mahdollisuutta. Hain Jyväskylään, ja hakuoppaissa suositeltiin oikein kovasti hakemaan suoraan opettajalinjalle, jos edes harkitsee äidinkielen opettajaksi ryhtymistä. Mitään haittaakaan suorahausta ei pitänyt olla. Hain ja pääsin ja nyt olen käyttänyt vuoden pedagogisiin opintoihin monien muiden opintojen kustannuksella. Tiedän opiskelukokemuksesta, että suomen kieli ja opettaminen ovat minulle sopivia aloja, mutta ovatko ne sopivimpia? Sitä kysymystä olen pohtinut säännöllisesti viimeiset viisi vuotta.

•  Ymmärrä, mitä pidät tärkeimpänä toiveammatissasi, ja seuraa johtotähteäsi kuten Susanna:

Minä kuudennella luokalla tajusin että äikänope voi pistää oppilaat lukemaan kirjoja miltä tahansa alalta (olin vihainen filosofian puutteesta ala-asteella) ja siitä lähtien homma on ollut aika selvä.

Fennistien trollaus äikänopelinjan pääsykokeissa

Olitko äidinkielen opettajankoulutuksen pääsykokeissa 28.5.2011? Sitten ehkä näit ja kuulit tämän livenä. Katso video!

Ryhmä suomenopiskelijoita trollasi pääsykokelaat tällä äkkiryhmä- eli flash mob -tempauksella. Melkein kaikki, mikä saattoi mennä mönkään, meni mönkään, mutta onnistuimme silti esittämään jotain.

Esityksen oli määrä alkaa pääsykoeaamuna yliopiston päärakennuksessa viimeistään klo 8.20, mutta koska olin nukkunut pommiin ja saavuin paikalle vasta viime hetkellä, minkä jälkeen piti vielä ohjeistaa kuvaajat, pääsimme aloittamaan vasta vähän suunniteltua myöhemmin. Yksi esiintyjistä ei päässyt paikalle lainkaan, koska hänen pyöränsä oli rikkoutunut. Kameramiehiä olikin paikalla yllättäen neljä (odotimme yhtä tai kahta). Harjoituksia oli vähemmän kuin olin suunnitellut, ja tanssikoreografia unohtui iloisesti kaiken muun hämmennyksen keskellä.

Olemme kaikki kuitenkin vielä hengissä, ja esitystä seurasi mahtava päivä.

Poukkoilemalla jatkuvasti oman mukavuusalueen ulkopuolelle pysyy vireänä ja alttiina kaikelle jännittävälle. Ja tässä taas kerran todistin itselleni, ettei ole juuri mitään, mitä en voisi tehdä.



Vastaavankaltaisia (ja erilaisia) äkkiryhmätempauksia haluamme ja aiomme tehdä lisää. Pitäkää siis varanne! Juuri silloin, kun vähiten odotatte, saatatte joutua keskelle jotakin kummallista kohtausta!

Mikäpä on opiskelijana matkustellessa?

Opiskelija-alennukset ovat mahtava juttu. Varsinkin yliopistokaupungeissa opiskelijat saavat noin 10–15 % alennusta lähes kaikesta toimistotarvikkeista eväspatonkeihin ja parturointeihin.

Tuntuvimpia hinnanalennuksia saa julkisilla kulkuvälineillä matkustamisesta, sillä matkaa pääsee taittamaan puoleen hintaan. Mikäpä on silloin junaillessa tai linikoidessa? Tarkemmat opiskelija-alennusehdot löytyvät
- Matkahuollon sivuilta ja
- VR:n sivuilta.

Kuluneen viikon lopulla Jyväskylä täyttyi ralliväestä Neste Oil Rallyn takia. Päätin karata paikkakunnalta hyvissä ajoin ja matkustaa siskoni Hannan luo Kuopioon. Reissusta tuli oikein mukava, eivätkä matkat maksaneet juuri mitään, kun heilutteli iloisesti opiskelijakorttia.

Ensiksi piti kokeilla kaupunginkirjaston lukumukavuutta.

Emäntäni vei minut pian perillepääsyn jälkeen tutustumaan Kuopion kaupunginkirjastoon, mikä sopikin oikein hyvin kaltaiseni kirjastoihmisen ohjelmaan. Etsimme Danten Jumalaista näytelmää (Hanna: "Mikä oli Danten sukunimi?"), ja minä pääsin testailemaan paikallisen libraarion fasiliteetteja. Kirjaston kahvila oli valitettavasti remontin takia kiinni, mikä oli suuri puute.

Valikoima oli kelpo, mutta häviää JY:n kirjaston opuksille.

Matkan alkuun kuului myös Kuopion torilla istuskelu. Pulut matelivat ympärillä herkkuja anelevin silmin, mutta emme keskittyneet niihin. Otimme oikein kunnon turistiasenteen ja perehdyimme keskustan asemakaavaan karttojen avuin. Oli kuuma.

Hanna osoittelee kiinnostavia paikkoja.

Vasemmalla häämöttävästä Kenkä-Veikko-myymälästä kävin hankkimassa perinteisiä ja laadukkaita kotimaisia kenkiä. Sieltä löytyi myös isoja kokoja ja riittävän leveälestisiä jalkineita, ja palvelu oli kuopiolaiseen tapaan mitä parhainta. Suosittelen lämpimästi!

Jyväskylässä kävelen paljon, koska en käytä polkupyörää, ja kenkiä kuluu. Nyt on syksyllä alkaviin opetusharjoitteluihinkin sopivia opettajakenkiä! :0)

Erään kirpputorin näyteikkunasta tuli varsin kotoisa olo, koska kaikki oli yhtä oranssia kuin omassa asunnossanikin. Harmi, etteivät esineet olleet myytävinä...

Matkan varrelle sattui iloista musiikkia soittanut reipas torvisoittokunta.

Päivät kuluivat nopeasti Kuopion-sukulaisia tavaten, kaupungilla kierrellen ja viehättäviin asuinalueisiin tutustuen. Kuopio on hieno ja mukava kaupunki ja siellä on kuulemma hyvä opiskelijankin asua, mutta siellä ei voi opiskella suomea eikä kirjallisuutta. Onneksi Jyväskylässä voi.

Seuraavassa videopätkässä siskoni Hanna kertoo, millainen pieni asia sai hänet ihastumaan Kuopioon pääsykoereissulla. Tämä olkoon ilmainen vinkki kaikille niille, jotka suunnittelevat, kuinka uudet asukkaat ja etenkin opiskelijat saadaan tuntemaan olonsa tervetulleeksi. Onko Sinulla samanlaisia kokemuksia? Kommenttilootaan olisi kiva saada mainintoja siitä, mikä juuri Sinut sai kiintymään uuteen kotipaikkakuntaasi.

 Viimeinen kuva on Kuopion rautatieasemalta.

Kaikki sitä keksitäänkin kieltää.