Kohta se taas alkaa!

Kohta se taas alkaa, nimittäin yliopistojen kevään yhteishaku! Kevääntulon huomaa ulkoa, kun räystäät tippuu yllä pään, ja yhteishaun lähestymisen siitä, että opiskelijalähettiläälle tupsahtelee tukuittain kysymyksiä. Hienoa, olette ymmärtäneet homman juuri oikein! Jyväskylän yliopiston opiskelijalähettiläät ovat olemassa kaikkia yliopisto-opiskelusta kiinnostuneita varten, ja vastaamme kernaasti kysymyksiin. Kurkkaa täältä, kuka opiskelijalähettiläistä osaa kertoa mistäkin aineesta. Minulta voi kysellä tässä blogissa, Facebookissa ja sähköpostitse (heli.m.hamalainen(ät)jyu.fi).

Nyt seuraa karmean pitkä informatiivinen kirjoitus ja yleisiä vastauksia. :)

Fasaanikin miettii, mille kaikille opiskelualoille hakisi.

Mikä yliopistojen yhteishaku? Milloin haetaan yliopistoon?
Yhteishaussa voi hakea opiskelemaan yliopistoihin (lisätietoja hakuportaalista yliopistohaku.fi). Hakuaika alkaa 4.3. eli ensi maanantaina ja jatkuu 3.4. saakka. (Nämä päivämäärät on helppo sekoittaa toisiinsa, joten ole tarkkana!)

Mitä haku tarkoittaa, ts. miksi yliopistoon pitää hakea?
Yliopistosta, kuten monesta muustakin paikasta, pitää tavoitella opiskelupaikkaa hakemalla. Hakemalla opiskelemaan osoitat olevasi kiinnostunut tietystä opiskelualasta. Hakijat järjestetään parhaimmuusjärjestykseen kiinnostuksensa, motivaationsa, soveltuvuutensa ja osaamisensa perusteella. Miksi? Opiskelupaikkoja on rajoitetusti (mikä taas perustuu rahoitukseen, alan suosioon, tulevaisuuden työllistymiseen jne.), ja kaikki eivät voi päästä opiskelemaan samaa alaa. Siksi yliopisto valitsee opiskelijoikseen sopivimmat tyypit, jotka aikovat myös suorittaa tutkinnon loppuun saakka. Soveltuvuutta ja osaamista mitataan valintakokeilla ja taustapisteillä. Jos haluat tietää, millaiset taustapisteet saisit esim. ylioppilastodistuksesta, kokeile yliopistomme pistelaskuria.

Miksi puhutaan yliopistoon hakemisesta, kun eikös opiskelupaikkaa ennemminkin haeta jostain tiedekunnasta tai oppiaineesta? Mitä yhteishaussa haetaan?
Nyt ollaan asian ytimessä! Opiskelupaikkaa haettaessa on todellakin haettava paikkaa tietystä oppiaineesta. Jyväskylän yliopiston hakukohteet eli oppiaineet ja tutkinnot löydät täältä. Ei siis voi vain hakea yleisesti opiskelemaan yliopistoon, vaan pitää valita, mitä oppiainetta tai -aineita haluaa opiskella pääaineenaan. Oppiaineet jakautuvat yliopistossamme seitsemään eri tiedekuntaan. Esimerkiksi humanistinen tiedekunta, jossa itse opiskelen, keskittyy humanistisiin tieteisiin eli kieliä, historiaa ja taidetta koskeviin asioihin.

Mikä on pääaine? Miten se liittyy hakemiseen ja tutkintoihin?
Pääaine on oppiaine (esim. suomen kieli, matematiikka, terveystieto, puheviestintä), jota opiskelet yliopistossa todennäköisesti eniten. Yhteishaussa haetaan opiskeluoikeutta pääaineeseen, mikä tarkoittaa sitä, että saat opiskella kyseisestä aineesta kaiken mahdollisen eli perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot. Pääaineesta on tarkoitus ja oikeus suorittaa kokonainen tutkinto. Ensin suoritetaan kandidaatin tutkinto, joka on 180 opintopistettä eli noin kolme vuotta päätoimista opiskelua (perusopinnot ja aineopinnot). Kandidaatin tutkinnon jälkeen voi suorittaa maisterin tutkinnon (120 op, syventävät opinnot, noin kaksi vuotta päätoimista opiskelua) samasta tai eri oppiaineesta. (Ja senkään jälkeen ei tarvitse lopettaa, vaan voi halutessaan aloittaa jatko-opinnot ja päätyä lisensiaatiksi ja tohtoriksi.)

Mitä tapahtuu, jos pääsen opiskelemaan montaa eri oppiainetta?
Jos saat opinto-oikeuden useaan pääaineeseen, sinun on ennen opintojen aloittamista valittava, minkä niistä otat vastaan. Ihanaa, valintoja! :D Opinnot voi kerrallaan aloittaa vain yhdessä pääaineessa/koulutuksessa/koulutusohjelmassa. Hyväksymisilmoituksen mukana on ohjeet siitä, kuinka ilmoitat ottavasi vastaan tai peruvasi saamasi opinto-oikeuden. Ilmoita päätöksestäsi ajoissa, jotta a) varmasti saat haluamasi paikan ja b) ylimääräiset paikkasi vapautuvat jonossa seuraaville.

Saako yliopistossa opiskella muuta kuin pääainettaan?
Kyllä saa! Pääainettasi saat opiskella vaadittujen perus-, aine- ja syventävien opintojen verran ja halutessasi ylimääräisiäkin kursseja. Lähes kaikkiin tutkintoihin tarvitaan kuitenkin myös sivuaine. Sivuaine eli jokin toinen opiskeluaine kannattaa valita siten, että se tukee työllistymistä. Toisin sanoen sivuaineessa pitäisi olla jotain järkeä tutkintosi ja toiveammattiesi kannalta. Esimerkiksi toimittajaksi haluavalle suomen opiskelijalle sopiva sivuaine voisi olla journalistiikka ja kielenkääntäjäksi himoitsevalle jokin toinen kieli, vaikkapa venäjä. Ja koska lähes kaikesta on hyötyä melkein kaikkialla, aineyhdistelmissä on rajana vain mielikuvitus!
Sivuaineita voi olla useita, ja voi opiskella pitkiä sivuaineita ja lyhyitä sivuaineita. Niitten lisäksi voi suorittaa niin paljon ylimääräisiä kursseja kuin ehtii, jaksaa ja huvittaa. Joskus voi käydä niinkin, että sivuaine alkaa kiinnostaa enemmän kuin pääaine. Se on ihan normaalia, ja silloin voi vaihtaa pääainettaan. Ei siis hätää!
Huom.! Yhteishaussa ei valita sivuainetta vaan vain pääaine. Sivuainevalintoja ehdit miettiä sitten, kun olet saanut opiskelupaikan ja -oikeuden pääaineeseesi. :)

Haluan opiskella suomea. Kerro käytännön esimerkki, miten pitää toimia.
Kun haluat opiskella suomen kieltä, haet yhteishaussa opiskelupaikkaa eli opiskeluoikeutta ensisijaisesti Jyväskylän yliopiston suomen kielen oppiaineeseen. (Voit tietysti varoiksi hakea muihinkin sinua mahdollisesti kiinnostaviin oppiaineisiin.) Sitten valmistaudut ja osallistut valintakokeeseen. Jos menestyt hyvin, sinulle myönnetään opiskeluoikeus suomen kielen oppiaineeseen, ja saat opiskella sitä maisteriksi saakka. Sitten sinusta tulee FM eli filosofian maisteri.

Luulen, että haluan opettajaksi, mutta myös aineen opinnot sellaisenaan ilman opeopintoja kiinnostavat. En ole vielä varma opettajankutsumuksestani. Miten mun kannattaisi hakea yhteishaussa?
Hienoa, olet juuri kuin minä! :) Olin täsmälleen samassa tilanteessa. Vaikka ei olisi vielä täysin varma opettajankutsumuksestaan (voiko koskaan ollakaan?), kannattaa hakea suoraan aineenopettajakoulutukseen. Silloin saa opinto-oikeuden SEKÄ hakemaansa aineeseen, kuten suomen kieleen, ETTÄ opettajan pedagogisiin opintoihin. Opettajan pedagogiset opinnot ovat sivuaine, joka antaa kelpoisuuden opettaa ainetta yläkoulussa, lukiossa ja ammatillisissa sekä aikuisoppilaitoksissa. Suoravalitut aineenopettajat voivat aloittaa pedagogiset opintonsa heti ensimmäisenä opiskeluvuonna, jolloin pääsee näkemään nopeammin, onko opettaminen se oma juttu.
Eli miten tässä tapauksessa kannattaa hakea: ensisijaisesti aineenopettajakoulutukseen (esim. äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajakoulutukseen suoravalittuna) ja toiseksi oppiaineeseen (esim. suomeen ja/tai kirjallisuuteen).

Entä, jos en yhteishaussa hae aineenopettajakoulutukseen? Pääsenkö opettajaksi?
Opettajan pedagogisiin opintoihin voi hakea erillisen opinto-oikeuden myöhemminkin kuin yhteishaussa.

Entä, jos pääsen aineenopettajakoulutukseen, mutta muutan mieleni enkä haluakaan opettajaksi?
Ei haittaa! Jos olet täysin varma, ettet ikinä halua opettaa, jätät pedagogiset opinnot suorittamatta ja opiskelet jotain muuta (ts. valitset tilalle jonkin toisen sivuaineen). Et myöskään suoranaisesti vie kenenkään muun koulutuspaikkaa (paitsi suoravalinnassa), koska sinun paikkasi annetaan sitten jollekulle sellaiselle, joka hakee erillistä opinto-oikeutta opeopintoihin. Ei siis tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa.
Väitän, ettei pedagogisista opinnoista ole haittaa kenellekään, vaikkei koulu-uralle aikoisikaan. Opettajankoulutuksessa pääsee kehittämään sosiaalisia ja vuorovaikutustaitoja, esiintymiskykyä sekä tiedon sisäistämistä ja välittämistä, jotka ovat nykyään melkoisen yleisiä työelämätaitoja joka alalla. Koulutus ei siis mene ikinä hukkaan!

Mitä muuta olisi hyvä tietää opiskelupaikkaa hakiessa?
Vaikka mitä, mutta nämä yleisohjeet lukemalla pääsee jo pitkälle. Kysykää lisää, niin vastaan! :)

Syksyn muotivinkit opiskelijoille

Ensiksi: Tervetuloa, kaikki uudet opiskelijat! Tervetuloa takaisin, kaikki vanhat opiskelijat! Welcome to Finland, exchange students! Welcome back, ei kun tervetuloa takaisin, te vaihdossa olleet opiskelijat!

Tervetulotoivotukset voivat kertautuessaan ruveta ärsyttämään, mutta olen vahvasti sitä mieltä, ettei ihminen voi koskaan tuntea itseään liian tervetulleeksi. Haluan, että Jyväskylä, yliopisto, ylioppilaskunta ja etenkin lempilapseni Kortepohjan ylioppilaskylä tarjoavat uusille opiskelijoilleen mitä parhaimman ja lämpimimmän alun.

Oma koulunkäyntini* alkoi viime viikolla syyskuun ensimmäisenä päivänä. (Tosin eipä opiskeluni keskeytynytkään koko kesänä, koska opiskelin ahkerasti enkä varsinaisesti viettänyt lainkaan lomaa.) Syyskuun 1. oli kuitenkin se päivä, jona opetusharjoitteluvuoteni alkoi vauhdikkaasti. Kerron opetusharjoitteluista varmasti lisää myöhemmissä kirjoituksissa.

* Kuten yliopistomme rehtori Aino Sallinen tänäänkin muistutti "Miten opin ja opetan" -luennon johdannossa, yliopisto ei ole koulu eikä myöskään kirjeopisto. Me opiskelijat saatamme viitata yliopistoon harhaanjohtavasti aiempien opinahjojemme yleisnimellä, mutta totuus on, että universitas magistorum et scholarium (lat. 'opettajien ja oppilaiden muodostama yhteys') on paljon enemmän kuin yksisuuntaista tietoa jakava koulu. Yliopistossa me kaikki opetamme toisiamme.

Tähän kirjoitukseen kokoan muodikkaita vinkkejä opiskelusyksyn aloittamiseen sekä uusille että vanhoille opiskelijoille. Vinkkini ovat muotia siksi, että ne ovat ajankohtaisia ja saattavat tulla vastaan muuallakin. Jos Sinulle tulee mieleen lisää hyödyllisiä vinkkejä, jaa ne ihmeessä muillekin kommentoimalla!



Viisi vinkkiä uusille opiskelijoille eli fukseille eli ensioille (suomenopiskelijat)

Kysyvä ei tieltä eksy.

1. Kysele paljon.
Uutta tietoa tulee varmasti ovista ja ikkunoista. Kaikkea ei voi muistaa kerralla, eikä tarvitsekaan. Jos et esimerkiksi tiedä, millä linikalla pääsee mihinkin, lähistöllä saattaa olla joku, jolta voi kysyä. Sinua auttavat tuutorit, opettajat, kurssikaverit, naapurit, yliopiston henkilökunta ja me kaikki muut opiskelijat. Kaikki ovat joskus olleet ensimmäisen vuoden opiskelijoita ja tietävät, kuinka jännittävää saattaa olla muuttaa uuteen kaupunkiin uusien ihmisten keskelle. Useimmat ihmiset ovat hyväntahtoisia ja auttavat mielellään. Kun kysyt, saat tarvitsemasi tiedon, ja vastaajallekin saattaa tulla todella hyvä mieli.

2. Kokeile uutta ja kiinnostavaa.
Järjestömessuilta olet saattanut löytää toinen toistaan kiinnostavampia harrastusmahdollisuuksia ja innostavia yhteisöjä. Yliopistoliikunnan tunnit ja kurssit vaikuttavat hirmuisen jänniltä, ja Jyväskylän kaupungillakin on vaikka millaista ohjelmaa. Fukseja kyyditään paikasta toiseen, ja uusien kavereitten kanssa olisi kiva viettää aikaa vaikka vuorokauden ympäri. Siispä anna mennä! Etsi siisteimmät aktiviteetit ja huipuimmat ihmiset. Anna kaikelle uudelle mahdollisuus. Hanki tuttavia ja ystävysty.

3. Tutustu yliopiston tarjontaan.
Vaikka vapaa-ajan toimintaa voisi harrastaa aamusta iltaan, muista, että opiskelijan työ on opiskella. Keskiarvojen mukaan olisi hyvä käyttää opiskeluun 135 tuntia kuukaudessa eli noin 6-7 tuntia päivässä. Varaa aikaa opiskeluun ja tutustu yliopiston kurssitarjontaan hyvissä ajoin. Mieti, mitä kaikkea haluaisit oppia, ja kuinka voisit saavuttaa tavoitteesi. Haluatko esimerkiksi opiskella vieraita kieliä tai opiskella ylimääräisen sivuaineen? Selvä, aloita sitten ajoissa. Opiskeluaika vierähtää kuin huomaamatta.

4. Muista syödä.
Aivot kuluttavat paljon energiaa, jatkuvasti liikkuvista jaloista puhumattakaan. Jaksaaksesi opiskella ja kierrellä uusia kotikulmiasi sinun täytyy syödä ja juoda riittävästi. Opiskelijaravintoloista saat edullista ja ravitsevaa ruokaa ja kahviloista välipalaa. Luennoillakin voi siemailla kahvia tai mutustaa aamupalaa, jos ne jäisivät muuten nauttimatta.

5. Lepää riittävästi.
Uusi elämäntilanne, muutto, outo ympäristö, uudet ihmiset, jatkuva tietotulva, sosiaalisuus ja edestakaisin ramppaaminen väsyttävät. Oikeasti. Mene ajoissa nukkumaan, kun voit, ja nuku pitkään, jos voit. Hyvin levänneenä jaksat paremmin kohti uusia seikkailuja.


Viisi vinkkiä vanhoille opiskelijoille

Käsinukke Tauno oppii parhaiten liikkumalla.

1. Löydä tapasi oppia.
Jos et ole vielä pohtinut, kuinka opit parhaiten, nyt voisi olla aika miettiä sitä. Olet varmaan kuullut riittävästi teoriaa visuaalisista, auditiivisista ja kinesteettisistä oppijoista. Oletko jokin niistä? Millä tavoin olet saavuttanut parhaat oppimistuloksesi, miten keksit nerokkaimmat ideasi ja kuinka menestyt tenteissä? Selvä, jatka samaan malliin. Tiedostamalla toimivimmat opiskelutyylisi opit nopeammin ja enemmän – ja voit käyttää aikaasi muuhunkin.

2. Älä turhaan tuskaile kandisi tai gradusi kanssa.
Kandi ja gradu ovat harjoitustöitä. Jos aiot tutkijaksi, voit myöhemmin tutkia kaikkea niin syventyneesti kuin tahdot. Jos et aio tutkijaksi, älä ihmettele, vaan tee harjoitustyösi. Voit käyttää opiskeluaikaasi moneen muuhunkin asiaan kuin tietokoneen gradutiedoston tuijottamiseen. Jos et keksi aihetta, kysy kavereilta tai siltä älykkään näköiseltä tytöltä kirjaston kahvilassa (se olen minä). Joku varmasti keksii hyvän. Ei gradu ole mikään elämää suurempi juttu, jos et itse siitä sellaista tee.

3. Tee työt työpaikalla.
Jos töitten tuominen kotiin ahdistaa, jätä ne työpaikalle. Yliopisto on meidän opiskelijoitten työpaikka. Voimme puurtaa esimerkiksi kirjastossa, lukusaleissa, työtiloissa, atk-luokissa, luentosaleissa, kahviloissa ja vaikka ulkona nurmikolla ja puistonpenkillä. Jos kotitehtävien tekeminen unohtuu helposti, pyydä kurssikaverit luennon jälkeen kahville, ja tehkää läksyt yhdessä. Samalla saatte nauttia hedelmällisistä keskusteluista. Jos et tule lukeneeksi tenttikirjoja kotona, lue ne kirjastolla. Sulkemisajan lähestyminen panee kummasti vauhtia pänttäämiseen. Kotona voit sitten keskittyä kaikkeen muuhun.

4. Tutustu myös uusiin ihmisiin.
Vaikka vanhat ystäväsi ovat maailman ihanimpia ihmisiä, ei ole pahitteeksi tutustua silloin tällöin myös uusiin tyyppeihin. Jos ajattelee työelämävalmiuksia, he saattavat olla tulevaisuudessa pomojasi tai alaisiasi, ja jos miettii vain opiskeluaikaa, on kai hauskaa kuulla uusia juttuja uusilta ihmisiltä. On hyvin yleistä, että ystävät valmistuvat ennen sinua, joten jos et halua viettää viimeisiä opiskeluvuosiasi yksin, ole pysy avoimena ja sosiaalisena.

5. Nauti opiskelijaelämästä, kun vielä voit.
Samat kuin fukseille: kysele paljon, kokeile uutta ja kiinnostavaa, tutustu yliopiston tarjontaan, muista syödä ja lepää riittävästi. Tiedät kyllä jo, kuinka nämä jutut toimivat. :0)

Mitä parhainta syksyä kaikille!