 |
| D-, S- ja R-talot. |
Opiskelijalähettiläskollegani
Sara on kirjoittanut blogiinsa kivan kirjoituksen asumisesta DDR:ssä. Hän ei kuitenkaan ole asustanut Itä-Saksassa vaan ihan kotoisasti
Kortepohjan ylioppilaskylässä. Kylän suurinta talokompleksia kutsutaan leikillisesti DDR:ksi, koska neljän talon (M, N, O ja P) muodostaman kolossin laatikkomaisuus ja harmaus tuo voi tuoda mieleen vanhan sosialistiarkkitehtuurin. Jos kurkkaat Saran blogin hienoja kuvia, ymmärtänet, mistä kutsumanimi johtuu.
Kävin kertomassa Saran blogiin kommentiksi pienen muistelman viime vuoden vuoden lopulta. Olimme
Kvatin eli Kortepohjan vapaa-aikatoimikunnan (jonka puheenjohtaja olin vielä silloin) kanssa keräämässä "elämisen ääniä" audiovisuaaliseen spektaakkeliin, jonka esitimme
kylän pikkujoulujuhlassa ravintola
Rentukassa.
Ounastelimme, että näitä elämisen ääniä löytyisi parhaiten juuri DDR:stä. Olimme ehkä kuulleet liikaa kertomuksia siitä, että MNOP-taloissa vietetään päättymättömiä kotibileitä, ja että muitakin ääniä koirien haukunnasta popcornin poksautteluun, veden läträämiseen ja lauluharjoituksiin olisi liiaksi saakka. Näitä ääniä olimme äänitteeseemme kaivanneet, ja reippaasti astelimme äänitysvehkeitten kanssa DDR:ään.
Toisin kävi. Ei ollut yksiäkään käytäväbileitä menossa, ei kuulunut koiran haukuntaa, eikä ollut mitään muutakaan kiinnostavaa hälinää. Aivan hiljaista ja rauhallista. Mikä pettymys.
Onneksi törmäsimme hississä erääseen
vaihto-opiskelijaan, jonka olimme aiemmin syksyllä nähneet avaintenjakotalkoissa kitaralaukun kanssa. Kysyimme häneltä, onko hänellä vielä kitara, ja voisiko hän soittaa ja laulaa meille jotakin, jotta voisimme äänittää pätkän. Sehän sopi, ja poika haki kitaransa. Pidimme sitten omia käytäväbileitä muuten aivan hiljaisen M-talon yläkäytävässä ja äänitimme tarvitsemamme. Tilanne oli täysin älytön, absurdi ja valtavan hauska, kun mikrofoni kädessä jammailimme käytävässä ja rauhoittelimme ohikulkijoita. Tai siis oikeastaan vain yhtä naapuria, joka kurkisti asuntonsa ovesta ihmetellen, mitä kummaa käytävässä tapahtuu.
Kitaraa soittava vaihto-opiskelija kertoi äänityksen jälkeen, että lähes kaikki muut vaihtarit (joita M-talossa asuu paljon) olivat retkellä Lapissa, ja vain hän ja pari muuta olivat jääneet kylään. Siksi talo oli niin hiljainen ja vähäväkinen. Ja tietysti meidän piti juuri sinä päivänä saada nauhoitettua äänimaisemaa.
Päädyimme lopulta tuottamaan monet äänistä itse, koska emme päässeet niitten alkuperäislähteille.
Valmiin nauhoitteen esitys pikkujoulujuhlassa oli oikea menestys. Tallenne löytyy linkin takaa. Kannattaa kuunnella! Mukana on myös viimevuotinen hittibiitti,
paalutuskoneen junttaus! :0)
 |
| C:n ja D:n eteen tulee matalan talon tilalle korkeampi kerrostalo. |
Kortepohja–suomi-pienoissanastoa
Kortepohjan ylioppilaskylä on noin 1 700 asukkaan asuinyhteisö Kortepohjassa, Laajavuoren ja Kortesuon välissä Taitoniekantiellä ja Emännäntiellä. Suurin osa asukkaista on opiskelijoita, mutta kylässä asuu myös opiskelijoitten perheenjäseniä ja lapsia sekä ns. normaaleja ihmisiä. Kylässä on monenlaisia taloja: yksiötalot A, B, C, D ja E; enimmäkseen soluasuntoja sisältävät M, N, O, P, Q (allergikoille tarkoitettu talo), R, S; perhetalot K ja L; kaikentyyppisiä asuntoja sisältävä upouusi F-talo; varastorakennus G; ja vuosina 2012 ja 2013 valmistuvat H- ja J-talot. Asuminen on halpaa ja Kelan tukemaa.
Aakkosjärjestyksen välistä puuttuva I-talo on
Lillukka, vapaa-aika- ja juhlatila, jossa KVAT järjestää kokouksia ja kerhoja, ja jota voi vuokrata naurettavan halvalla omia juhlatilaisuuksia varten. Lillukan alakerrassa on
bänditila, jossa voi vuorollaan käydä soittelemassa yksin tai bändin kanssa. N-talossa on lisäksi
pianohuone, jossa voi myös tilutella asteikkoja naapureita häiritsemättä. Muita kylän hienouksia ovat muun muassa kaksi
grillikatosta, jotka ovat kesäisin ahkerassa käytössä, pienen kirjaston sisältävä vapaa-aikatila
Sopukka B-talossa sekä O-talon
kuntosali.
Kortepohjassa kaikki on lähellä. Kylästä on noin 2 kilometrin matka Seminaarinmäen kampukselle. Kylän laidalla on pieni ostoskeskus lähikauppoineen ja kirpputoreineen. Vieressä ovat myös Kortepohjan kirkko ja kirjasto. Kivenheiton päässä ovat
posti, Keski-Suomen suurin S-Market sekä erityisen mittavasta mallasjuomavalikoimastaan tunnettu K-Supermarket. Ja onpa aivan kylän keskellä legendaarinen ravintola
Rentukka.
KVAT eli
Kortepohjan vapaa-aikatoimikunta on yhtä kuin kaikki kylän asukkaat. Kvat pitää huolen siitä, ettei kukaan jää tahtomattaan yksin tai ilman kivaa tekemistä. Asukkaiden iloksi Kvat järjestää erilaisia kerhoja, teemailtoja, hengailuiltoja, tapahtumia, Rentukka Rock -musiikkifestivaalia, kursseja, talkoita, muita tilaisuuksia ja tietenkin kokouksia, joissa kaikkea toimintaa suunnitellaan. Toimintaa koordinoivat
ylioppilaskunnan työntekijä
kyläsihteeri ja Kvatin puheenjohtaja. Kaikki toiminta on avointa ja yleensä myös ilmaista kaikille kyläläisille ja ylioppilaskunnan jäsenille. Kvatin toiminta sisältyy ylioppilaskylän vuokriin, joten kannattaa ottaa yhteisöllisestä puuhailusta ja ilmaisharrastuksista kaikki ilo irti! Kvat on myös tervehenkinen vaihtoehto juhlimiselle ja kosteammalle "juhlimiselle". Yhteisten puuhien äärestä löytää helposti uusia kavereita.
Kylän pikkujoulujuhla on yksi Kvatin perinteisistä tapahtumista ja loppuvuoden kohokohta. Aivan joulukuun alussa vietettävä juhla tapahtuu ravintola Rentukassa. Tarjolla on tavallisesti ollut ilmaista puuroa. Kvat kehittelee tilaisuuteen kaikenlaista pientä ja suurempaa ohjelmaa. Pikkujoulujuhlissa on nähty monia kuumia kyläläisbändejä, näytelmiä ja joulupukkien runsaslukuisuutta. Tästä eivät pikkujoulut parane.
Rentukka on 1970-luvulta lähtien toiminut legendaarinen opiskelijaravintola. Ylioppilaskunnan omistamassa ravintolassa on nykyisin ulkopuolinen yrittäjä, mutta sama opiskelijaläheinen meininki jatkuu. On hyvää ruokaa, edulliset hinnat ja kiinnostavia esiintyjiä. Kvat järjestää monet tilaisuuksistaan Rentukassa.
Vaihto-opiskelija on tavallinen näky Kortepohjassa. Jyväskylän yliopistoon saapuu opiskelijoita joka puolelta maailmaa, ja monet vaihto-opiskelijoista asuvat kylässä. Halutessaan voi kansainvälistyä aivan kotikulmilla, koska Kvatin ja muun ylioppilaskunnan toiminnoissa voi helposti tutustua vaihtareihin. Toki heitä voi tavata muutenkin! Ei aikaakaan, kun huomaa tuntevansa kavereita joka mantereelta.
Paalutuskone oli erityisesti vuoden 2010 hitti. Kylään rakennetaan parhaillaan kahta uutta kerrostaloa entisten matalien talojen tilalle, ja loppuvuodesta 2010 tehtiin paalutuksia Taitoniekantien varressa. Paalutuskone junttasi pitkiä paaluja kohmeiseen maahan aamuvarhaisesta iltamyöhään. Talojen perustukset valmistuivat hyvin, ja samalla asukkaiden mieliin jäi lähtemättömästi tuttu biitti: TUM TUM TUM TUM TUM TUM TUM.
* * *
Kortepohjasta täytyy kirjoittaa vielä paljon lisää. Opiskelija-asunnon etsijöille kirjoitin
asumisesta osan 2.
