maanantai 20. helmikuuta 2012

Boottausta

Tässä blogikirjoituksessa on kaksi aihetta, jotka molemmat käsittelevät boottausta.
Bootata 'käynnistää uudelleen jokin mekaaninen laite, useimmiten nettikielessä tietokone' (Urbaani sanakirja)

1) Tietokoneeni rupesi hetki sitten temppuilemaan. Ensin se meni tilttiin, sitten tuli vaikka mitä sinisiä näyttöjä ja muita kauhukuvia. Kylmän hien kihotessa otsalle koetin muistella, milloin viimeksi otin varmuuskopiot tiedostoistani.

[Minulla on ikäviä muistoja edellisen tietokoneeni hajoamisista. Se kosahti kahdesti, ja molemmilla kerroilla mahdollisimman huonoon aikaan. Toimiva tietokone on opiskelijalle nykyään välttämättömyys, koska päivittäin on pystyttävä lukemaan ja kirjoittamaan sähköisiä tekstejä ja seurattava sähköpostia. Jos ei pääse kotona tietokoneen ääreen, mikään ei edisty. Erityisen inhottavaa on, jos kone päättää lakata toimimasta juuri silloin, kun pitäisi tehdä jotakin laajaa kirjoitustyötä, tai pahimmassa tapauksessa tuotos häviää kokonaan. (Ensimmäisellä kosahduskerralla hävisivät erään laajan portfolion tekstit, mikä korpeaa minua edelleen.) Kuin ihmeen kaupalla uusi tietokoneeni toimi jokseenkin moitteettomasti kandidaatintyön kirjoittamisen aikaan. Viimeistään silloin opin ottamaan varmuuskopionkin varmuuskopiot ja tallentamaan tiedostajani ulkoiselle kovalevylle, muistitikuille ja verkon tallennuspalveluihin. Ikinä ei voi olla liian varma.]

Kun tietokoneeni suostui avautumaan uudelleen, tallensin heti kaikki uusimmat tiedostot. Huh. Tilanne pelastettu. Samalla koetin keksiä jotain uutta toimintatapaa, jonka avulla muistaisin varmuuskopioida tiedostoja useammin kuin vain säikähdysten yhteydessä. Kuulisin mieluusti tietoteknisempien lukijoitten vinkkejä tähän. Gradua kirjoittaessa tallennan varmaan viiden minuutin välein.

Vesi vanhin voitehista ja inkivääritee vähän nuorempi.
2) Olen parin päivän ajan bootannut myös itseäni. Sairastan perinteistä hiihtoloman tienoon flunssaani, joka tänä vuonna päätti alkaa jopa ennen kotipaikkakuntani Mäntsälän hiihtolomaa. (No, parempi näin, koska nyt parantunen Keski-Suomen hiihtolomaviikoksi ja voin siten keskittyä täysillä karjalan kielen kurssiin, joka on ensi viikolla.) Tavoistani poiketen olen malttanut levätä kunnolla, ja tänään päivällä tuli jo melko virkeä olo, vaikka ääneni ei vieläkään oikein toimi. Olenkin hoidellut rästissä olleita hommia pois alta.

Tässä muutama neuvo sairastavalle opiskelijalle:
  • Lepää ja hoida itsesi kuntoon. Jälkitauteja kannattaa varoa. (Yläasteella sairastuin keuhkokuumeeseen ja täyskädelliseen muita ikävyyksiä, kun menin väen vängällä kouluun liian aikaisin.)
  • Jos et viitsi levätä, ajattele edes muita äläkä änkeä luennolle/oppitunnille/kirjastoon/jne. tartuttamaan muita. Pese kätesi hyvin äläkä pärski toisten naamalle.
  • Yleensä kaikki järjestyy. Minulla olisi tänään ollut pidettävänä oppitunti, mutta sitä saatiin siirrettyä eteenpäin. Aina kannattaa kysyä. Koeta jaksaa ottaa selvää mahdollisista korvaustehtävistä.
  • Huolehdi etuuksistasi. Kela opastaa, mitä tehdä, jos sairastut pitempiaikaisesti.
  • Sairaana ei tarvitse olla sankari. Jos tarvitsee, pyydä kaveria käymään puolestasi kaupassa ja apteekissa. Tervehdy rauhassa.
Juuri nyt vaikuttaa siltä, että puoli Suomea on sairaana. Toivotan kaikille parempaa vointia ja terveille hyvää vastustuskykyä. Pitäkää huolta itsestänne!

tiistai 14. helmikuuta 2012

Näinhän me luulemme

Tällainen luulomeemi on kiertänyt Facebookissa niin paljon, että oli ihan pakko tehdä vastaavanlainen fennisteistä. Mitä itse luulet suomenopiskelijoista?