Kirjastolla ja kirjastossa

Tänään panin kevään pakettiin ja päätin aloittaa kesän. Kevään lopetus konkreettistui siten, että raahasin kasan vanhoja tenttikirjoja ja muita opuksia kirjastolle. Jostain syystä kotiin on kertynyt korkeita kirjapinoja, enkä ole pitänyt kiirettä niitten palauttamisella, vaikka yliopiston kirjastossa tuleekin käytyä lähes päivittäin. Onneksi sähköposti muistuttaa, kun lainojen eräpäivä lähestyy.

Tällaista kirjastolla (kahviossa) yleensä on.

Toukokuun viimeisestä päivästä nautiskelu sujui niin mukavasti, että päädyin kirjastolle vasta sen viimeiselle aukiolotunnille, unhappy hourille. Viimeistä, (yleensä paniikkiluku-) tuntia kutsutaan leikillisesti unhappy houriksi siksi, että silloin kirjaston kahvilapalvelut eivät enää ole käytössä, ja ihmiset alkavat lähteä muualle. Toisaalta silloin kirjastolla on hieman rauhallisempaa, ja jos hyvin käy, jostain hyllyjen tai kahvion pöytien välistä löytyy joku kiva toveri, jonka kanssa voi lähteä kotiin tai muualle. :0) Tästä olemme yhtyetovereitteni kanssa pari vuotta sitten tehneet laulunkin (Kirjaston poika)!

Kirjaston unhappy hourin kruunaa se, että vahtimestari soittaa ilkeä-äänisiä hälytyskelloja 15, 10 ja 5 minuuttia ennen kirjaston sulkemista. Dingdingdingdingdingding! Joo joo, kyllä me lähdetään. Tällä kertaa suuntasimme ystävättäreni kanssa kaupungin keskustaan ostoksille, eikä jäätelöäkään päivästä puuttunut.

Onko eroa sillä, onko kirjastossa (inessiivi) vai kirjastolla (adessiivi)? Kyllä on.

Jos opiskelee kirjastossa, istunee reippaasti lukusalissa tai muuten kirjahyllyjen välittömässä läheisyydessä. Jos taas on kirjastolla, voi olla kirjastorakennuksessa melkein missä vain

– vaikkapa kahviossa jutustelemassa muitten kanssa.

Kirjastolla (huom. adess.) tulin esitellyksi eräälle yliopistomme opiskelijalle, joka on vaihtamassa pääainettaan ja oli valmistautumassa suomen pääsykokeeseen ja äidinkielenopettajankoulutuksen soveltuvuuskokeeseen. Osasin antaa muutamia vinkkejä pääsykoetta varten. Koetta varten luettavaa kirjaa ei tarvitse opetella ulkoa, vaan ennen koetta kannattaa ennemmin keskittyä pohtimaan kirjoitettua ja puhuttua kieltä. Tekstiesimerkkien avulla voi miettiä, mikä on tyypillistä suomelle ja millaisia sanojen ja virkkeiden muodot ja rakenteet ovat. Koe on ilahduttavan soveltava, ja se testaa kielitietoa ja -taitoa.

Pääsykokeesta voi kysellä lisää sähköpostitse ja vaikka kommentoimalla tätä kirjoitusta. Kerron oikein mieluusti! Nyt vain paljon tsemppiä kokeeseen valmistautumiseen ja arjen kielitajun kehittämiseen. Jos olet tulossa ensi viikolla suomen pääsykokeisiin, tavannemme, koska aion olla paikalla kannustamassa teitä kaikkia. Siispä näkemiin!