Tieni Jyväskylän yliopistoon, osa 1.

Huh, onpa vierähtänyt aikaa edellisestä kirjoituksesta! Toukokuussa olen ahkeroinut kevään kursseja loppuun ja puurtanut kirjatenttien parissa. Niistäkin olisi paljon kerrottavaa, mutta hoidetaanpa kiireellisimmät asiat ensin.

Tällä viikolla pähkäillään parhaita vastauksia vieraitten kielten pääsykokeissa. Tänään tiistaina parastaan panevat venäjän kielen ja kulttuurin kokeeseen osallistuvat sekä puolet niistä, jotka ovat menossa kielenopettajan soveltuvuushaastatteluun. Keskiviikkona kokeita on ruotsin, englannin, saksan ja romaanisen filologian eli ranskan opiskelijoiksi mielivillä. Torstaina opettajankoulutuksen soveltuvuushaastattelut jatkuvat.

Ensi viikolla on useita pääsykokeita, mutta minua eniten kiinnostavat tietysti suomen kielen ja kirjallisuuden kokeet sekä opettajankoulutuksen soveltuvuushaastattelut. On hurjaa ajatella, että on mennyt jo neljä vuotta siitä, kun itse olin samoissa kokeissa! Aika on kulunut valtavan nopeasti – ja opiskelu on ollut juuri niin mukavaa, kuin jo pääsykokeitten perusteella saatoin arvata.

Tilanne keväällä 2007.

Ylioppilaskeväänäni 2007 mahdollisia opiskelupaikkoja valikoidessani en ollut täysin varma siitä, mitä haluaisin "isona" tehdä. Sen tiesin, että jotakin kieleen ja kulttuuriin liittyvää se voisi olla, ja että silloisten opetuskokemusteni perusteella opettajan ammatti voisi sopia minulle hyvin. Lopulta hain kolmeen korkeakouluun (Jyväskylän ja Helsingin yliopistoihin sekä Teatterikorkeakouluun) yhteensä seitsemään eri koulutusohjelmaan.

Olen kotoisin Mäntsälästä Uudeltamaalta, ja olisi varmasti ollut outoa, jos en olisi ollut yhtään kiinnostunut Helsingistä opiskelupaikkana. Täytyy silti sanoa, että vain tietyt ainutlaatuiset opiskelualat saivat minut lähettämään hakemuksia pääkaupunkiin. Olin hyvin varma siitä, että kyseinen kaupunki ei opiskelupaikkana ole minua varten, enkä lopulta edes käynyt siellä pääsykokeissa.

Jyväskylä sen sijaan kiinnosti, vaikka en ollut koskaan aiemmin käynyt kaupungissa eikä siellä asunut ketään sukulaisia tai tuttaviani. Yksi tärkeimmistä syistä päästä Keski-Suomeen oli se, että (aivan oikein) päättelin, että tänne tulee ihmisiä joka puolelta maata. Kulkuyhteydet ovat melko hyvät, ja Jyväskylä sijaitsee täydellisesti itäisen ja läntisen Suomen välillä. Savolais-karjalaisjuurineni minun oli tärkeää päästä kaupunkiin, jossa olisi samanheimoisia ihmisiä.

Etäperehtymisen avulla (kiitos, internet!) olin muodostanut Jyväskylästä erittäin positiivisen mielikuvan, joka vain vahvistui, kun ensimmäistä kertaa matkustin pääsykokeisiin toukokuun lopulla. Matkustimme kahden ystäväni kanssa koettamaan onneamme eri kokeisiin (journalistiikan ja musiikkikasvatuksen). Majoituimme viehättävään pikku hotelliin aivan keskustaan, ja ainakin minä ihastuin välittömästi kaupungin selkeyteen ja mukaviin ihmisiin.

Toinen pääsykoereissuni oli vielä mukavampi. Sillä kertaa olin liikenteessä yksin, mutta olo oli kuin jollakin VIP-henkilöllä, kun linja-automatkalla annoin haastatteluja Mäntsälän paikallislehtiin (hyvän ylioppilaskoemenestykseni takia). Yövyin taas samassa hotellissa, ja ennestään tutussa paikassa oli mukava olla, koska kokeetkin olivat kaksipäiväiset. Näistä suomen kielen kokeista ja opettajankoulutuksen soveltuvuushaastattelusta kirjoitan ihan erillisen jutun. :0)

Nyt ei muuta kuin paljon, paljon onnea kaikille pääsykokeilijoille! Toivottavasti olette saaneet ylioppilaskirjoituksista hyvät lähtöpisteet ja menestytte kokeissa ja haastatteluissa!

Muuten, jos jotakuta jäi mietityttämään, miten ruotsin suullisen esitelmäni kanssa kävi, niin oikein hyvin. Jag berättade om Eurovisionen och några härliga visor, t.ex. den enda finlandssvenska låten (Beat: "Fri?", 1990). Min åsikt är att man kan lära sig språk genom att sjunga, och i Eurovision Song Contest finns det massor av lätta sånger för att instudera.
Jag fick inte 12 poäng från kursen men jag hade HT ('hyvät tiedot') för betyget. :0) Så nu är jag totalt kompetent med akademisk svenska. Virkamiesruotsi on hyvin hallussa.