lauantai 2. kesäkuuta 2012

Missähän sitä kannattaisi asua? (Kotona Kortepohjassa, osa 2)

Kortepohjan yo-kylän taloja alkukesän iltana.
Tällä kertaa aion mennä vähän asioitten edelle. Nimittäin opiskelupaikan vastaanottamiseen ja siihen liittyviin toimiin.

Nimitän opiskelija-asuntoja usein kämpiksi. Nimityksen tarkoitus ei ole olla halventava, vaan sen on määrä erottaa opiskelijan koti ns. koti-kodista eli siitä kodista, mistä opiskelemaan muutetaan. On jännää tarkkailla, missä vaiheessa kukin alkaa kutsua opiskelija-asuntoaan kodiksi. Itselläni siihen meni pari vuotta.

Milloin kämppää pitäisi ruveta etsimään?
Kun saatte paksut kirjeet ja tervetulotoivotuksen ilmoittautua opiskelijaksi Jyväskylän yliopistoon, kämpän metsästys voi alkaa. Tietenkään kukaan ei kiellä etsimästä asuntoa jo ennen opiskelupaikan hyväksymistä, mutta oletan, että olette hakeneet useaan paikkaan, ja kun hyväksymiskirjeitä alkaa tulla heinä-elokuussa, vähän katselette ja pohdiskelette, mihin nyt sitten menisitte. No Jyväskylään tietysti. ;0)

Mistä tai keneltä kämpän saa?
Jyväskylässä edullisia ja käteviä opiskelija-asuntoja tarjoavat
DDR eli yo-kylän MNOP-talot koillisesta kuvattuna.
Kaikissa näissä vuokrahintaan sisältyvät asuminen, vesi, sähkö, internet (nopea sellainen!), pesutupien käyttömahdollisuus ja huoltopalvelut. Edulliseen hintaan saa siis aika kompaktin setin asioita, ja ympärillä asuu muita opiskelijoita. Siksi nämä asunnot käsitetään (tai Kela käsittää ne) asuntoloiksi.

Muita lukaaleja löytyy Jyyn eli ylioppilaskunnan asuntopalstalta. Niistä enemmistö on yksityisiä asunnontarjoajia, jotka laskuttavat vedestä, sähköstä ja netistä kukin omalla tavallaan. Nämä kustannukset kannattaa ottaa hyvin selville, kun laskeskelee, mihin kannattaa muuttaa.

Yo-kylän uusi F-talo, jossa asuu moni kaverini.
Kuka voi asua opiskelijakämpässä?
Opiskelija-asuntoja vuokrataan vain opiskelijoille. Siispä Kortepohjan yo-kylän ja KOASin kämppiä voi hakea vasta sitten, kun korkeakoulun hyväksymiskirje on saapunut. Kirjeestä pitää toimittaa kopio asuntohakemuksen yhteydessä. Vanhoiltakin opiskelijoita tarkistetaan heidän opiskelijastatuksensa.

Pariskunnista yleensä vähintään toisen osapuolen pitää olla opiskelija, jotta opiskelija-asuntoon pääsee.
Perheille löytyy sopivia opiskelija-asuntoja. Erityistä asunnontarvetta voi myös perustella lasten huollolla tai tapaamisoikeudella.
Lemmikkejä saa pitää useimmissa kämpissä, mutta esimerkiksi Kortepohjan yo-kylän Q-talossa (allergiatalossa) eläinten pito on kielletty. Soluasunnoissa lemmikin pitoon tarvitaan kaikkien asukkaitten suostumus.

Paljonko kämpät suunnilleen maksavat?
Annan pari esimerkkiä Kortepohjan yo-kylästä.
  • Asuin ensimmäisenä opiskeluvuonnani R-talossa neljän hengen solun pienimmässä huoneessa (11 m², mutta vastattavaa koko asunnosta 18,45 m²), vuokrani oli 181 € kuussa. Kela tukee asumista 80 prosentilla 252 euroon saakka, joten käytännössä maksoin huoneestani vain 36,20 € kuussa. Oli varaa ostella paljon soittimia!
  • Ekan vuoden keväällä pääsin muuttamaan saman asunnon sisällä isompaan huoneeseen, kun yksi kämppiksistä muutti pois. Tämä isompi huone oli kooltaan 17 m², ja erityisen kivaksi huoneen teki oma ulko-ovi, mistä bändikamppeitten roudaaminen ja vieraitten vastaanotto oli helppoa. Vuokra oli 246 €, mistä maksoin itse 49,20 € kuussa. Halpaa kuin mikä, vai mitä?
  • Kahden vuoden soluasumisen jälkeen halusin päästä yksiöön, mutta en mihin tahansa, vaan sellaiseen, missä on kunnon keittiö. (Siksi jouduinkin odottamaan niin "kauan".) Pääsin K-taloon kylän suurimpaan yksiöön (41 m²), joka sijaitsee maatasossa ja jossa on iso terassi. Vuokra oli aluksi 433, sittemmin 450 €, mistä pitikin maksaa itse jopa 248,40 € kuussa. Ihmekään, että töitä piti tehdä aika paljon, ja silti rahat tuntuivat valuvan pelkkään vuokraan. Kämppä oli kuitenkin niin ihanteellinen, että asuin siinä kolme vuotta.
  • Nyt olen muuttanut upouuteen J-taloon, jossa asun parvekkeettomassa (28 m²) yksiössä. Vuokrani on 364 €, mistä pulitan itse 162,40 €.
    Uusi J-talo, kotini!
Kaikissa kämpissä on tietysti hyvät ja huonot puolensa, mutta luulen arvostavani eniten tätä nykyistä apartementtiani. Yo-kylä on sijainniltaan ja hengeltään mahtava. Täällä kylässä on suuri valikoima hyödyllisiä palveluja, joita hehkutin jo aiemmassa kirjoituksessani.

Entä, jos asuntoa ei löydy, ennen kuin opiskelu alkaa?
Ensimmäisenä tulisi ehkä mieleen majoittua hotelliin. Se on kuitenkin tosi kallista. Jos Jyväskylässä ei asu sukulaisia tai ystäviä, joitten luona voisi punkata pari yötä, yo-kylästä löytyy apu. Ylioppilaskunta järjestää tilapäismajoitusta, joka ei välttämättä ole kovin viihtyisää tai mukavaa, mutta kelpaa kyllä paremman puutteessa. Retkeilyolosuhteinen majoitus maksaa 5 € yöltä.

Syksyisin asuntomarkkinoilla on kauhea ruuhka. Siksi kämppää kannattaa ryhtyä etsimään ajoissa.

4 kommenttia:

  1. Jos sitä asuntotarjousta ei ala kuulua, kannattaa reilusti soittaa Koasille tai Kortepohjaan. En olisi saanut omaa ensimmäistä asuntoani ilman sinnikästä soittelua. :)

    -Elli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä huomio, Ellinen! Aina voi sattua jokin inhimillinen virhe, ja juuri sinun asuntotarjouspaperisi voi olla joutunut väärään kansioon tai kaapin taakse (vrt. Jultomten och trolltrumman). Eli kannattaa olla aktiivinen.

      Poista
    2. Kiitos ihanasta ja informatiivisesta blogista ja erityisesti näistä Kortepohja-postauksista!

      Haluaisin vielä erityisesti näin syksyllä, mutta myös muutenkin korostaa, että asuntotarjouksen saapumatta jääminen ei tarkoita välttämättä sitä, että jossakin olisi tapahtunut virhe. Kaikille asunnonhakijoille vain ei valitettavasti voida tarjota kotia juuri Kortepohjasta, eikä välttämättä edes KOASilta, vaikka kummassakin asukastoimistossa puhelimet laulavat ja sähköposti sinkoilee päivät pitkät virkailijoiden pyrkiessä saamaan kaikki asunnot asutuiksi syksyn alusta alkaen. Eihän niitä hienoja neliöitä tyhjillään kannata seisottaa - sehän ei ole kenenkään etu!

      Jos siis asunto jää saamatta, ei lähdetä heti syyttelemään asukaspalveluiden työntekijää, vaan otetaan puhelin kauniiseen käteen ja soitetaan puheluita. Kortepohjan ylioppilaskylässä asunnot pyritään tarjoamaan ensin niille, joiden kotipaikkakunnalle on pisin matka, ja sen jälkeen jonossa järjestyksessä kaikille hakijoille.

      Kun kaikki asunnot on tarjottu, jäädään odottamaan opiskelijoiden vastauksia. Jotkut ovat saaneet mieluisamman asunnon toisaalta, ja ilmoittavat, että eivät otakaan asuntoa vastaan. Silloin soitetaan asuntojonossa seuraavana olevalle opiskelijalle, joka voi olla iloinen saadessaan uuden kodin - tai joka saattaa kertoa saaneensa jo vuokralle omakotitalon pannuhuoneen Taka-Keljosta määräaikaisella vuokrasopimuksella ja joutuvansa tyytymään siihen, kiitos vain.

      Mitä pidemmälle jonossa edetään, sitä useammalla opiskelijalla on jo asunto jossain. Varsinkin jos syyslukukausi on jo alkanut, voi käydä niin, että jonosta ei tunnu löytyvän enää millään niitä muutamaa asunnotonta opiskelijaa. Silloin vähitellen lakataan soittelemasta jonoa läpi ja keskitytään muuhun asiakaspalveluun - vuokrasopimusten tekoon, uusien asukkaiden neuvomiseen ja auttamiseen, avainten jakamiseen ja monenlaisten asumiseen liittyvien pulmien ratkomiseen.

      Ja silloin on asunnottoman opiskelijan aika olla aktiivinen ja soittaa asukastoimistoon. Ellei asunto tule hänen luokseen, voi hän mennä asunnon luo. Jos opiskelija - asunnoton tai Taka-Keljon pannuhuoneessa värjöttelevä - haluaa edelleen jonottaa asuntoa Kortepohjasta, hänen on hyvä ilmoittaa, että on edelleen asunnon tarpeessa. Sen voi tehdä myös sähköpostilla. Ja jos oma koti jo löytynyt, eikä aikeissa ole vähään aikaan muuttaa kauniiseen Kortepohjaan, on kohteliasta muistaa lähettää asiasta tieto Kortepohjan asukastoimistoon (eli JYY Asukaspalveluihin), jotta virkailijat eivät turhaan haaskaa aikaansa asuntotarjouksen tekemiseen sellaiselle asiakkaalle, jolla ei ole aikomustakaan siirtää kimpsujaan ja kampsujaan taas uuteen paikkaan. Näin vapautuu tilaa toisille, joiden mielestä juuri Kortepohja on paras ja legendaarisin ja se kaikista mukavin paikka ikinä. Ja niinhän se meistä monelle on. <3

      Poista
    3. No näinhän se on! Suuret kiitokset Marsulle upean informatiivisesta kommentista!

      Varokaa niitä Taka-Keljon pannuhuoneita. ;0)

      Poista