Normaalin viikon perjantai

Tittidittidii! Tulihan se perjantai sieltä. Olin kuin olinkin saanut kaikki suunnitelmani oppituntia varten valmiiksi, joten saatoin rauhallisin mielin lähteä Norssille.

• Klo 11.35 nousin linikkaan Ylioppilaskylän pysäkiltä ja hurautin Seminaarinmäelle. Tarkoituksenani oli ehtiä tulostamaan oppitunnin materiaalit hyvissä ajoin.
• Klo 12.00 olisin halunnut toivottaa kirjaston "monitoimilaitteet" eli tulostimet hiiteen. Monitoimilaitteissa tuntuu olevan vain kolme toimintoa: tulostus, tilttaus ja käynnistymättä jättäminen. Puolet laitteista oli taas epäkunnossa, ja ne, jotka toimivat, olivat saavuttamattomien jonojen takana. Onneksi sattui paikalle sattui tuttuja, joitten kanssa saattoi jutella tulostusvuoroa odotellessa. Ja tulipahan taas harrastettua aerobibiä.
• Klo 12.10 olin jo melkein saavuttanut Norssin neljännen kerroksen, jossa äidinkielen ja kirjallisuuden luokat sijaitsevat. Opetusharjoittelu on moniportainen järjestelmä: joka päivä saa kiivetä niin monet portaat, ettei niitä jaksa edes laskea.
• Klo 12.20 oppituntini alkoi. Opetin abiryhmälle tekstitaidon kokeen kommervenkkejä ja proosatekstien analysointia. Tuntiani seurasi ohjaajan tehtävässä ollut henkilö, jonka kanssa käytiin tunnin jälkeen todella mielenkiintoinen palautekeskustelu. Kävin taas penkomassa Norssin kirjaston siltä varalta, että siellä olisi ollut eniten tarvitsemani kirja. Ei ollut.
• Klo 14.00 olisi alkanut ylioppilaskylän asukasneuvoston (jonka jäsen olen) kokous, mutta olin silloin vielä Norssilla.
• Klo 14.30 laskin, etten todennäköisesti ehtisi edes kokouksen loppuun, joten suuntasin kirjastolle kahville. Kuinka ollakaan, paikalla oli taas muutama ystävä, joita tapaan harvemmin ja joitten kanssa oli mukava vaihtaa kuulumiset. Keskustelimme paljon työllistymisestä, ja kuulin iloisia uutisia tutuista, jotka olivat päässeet töihin yliopistolle. Gradua tai harjoittelua tehdessä kannattaa luoda suhteita yliopistolle, koska sitten saattaa saada yllättäviäkin työtarjouksia erilaisista tutkimushankkeista. Toiseksi on tärkeää sattua oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Esimerkiksi opettajansijaisuudet saavat ne onnekkaat, jotka onnistuvat tietyllä hetkellä olemaan puhelimen ääressä tai astumaan ovesta sisään. Kannattaa siis olla valppaana!
• Klo 15 jälkeen rupesin tekemään kotiinlähtöä (ei mikään nopea operaatio). Juuri ennen poistumistani kirjastolta tuli sellainen tunne, että voisin ehkä vielä tarkistaa kirjahyllyt. Ja mikä mäihä kävi! Hyllystä löytyi viikonloppulainaksi se kirja, jota olen viikkokausia metsästänyt! Jee!

Kotona saatoin vaihteeksi (ja ansaitusti) viettää rentoa koti-iltaa. Laitoin hyvää ruokaa  o i k e i n   h i t a a s t i , kuuntelin iloista musiikkia ja nautin muista viihdykkeistä. Välillä on erittäin palkitsevaa olla lainkaan ajattelematta koulujuttuja ja tehdä kaikkea muuta mukavaa.

Normaalin viikon torstai

Normaali viikko ei sittenkään ollut täysin normaali. Yleensä torstaisin on paljon luentoja tai muuta opiskelua, ja monet kokoukset ja tilaisuudet osuvat myös usein siksi päiväksi. Humanistiopiskelijoilla ruuhkapäivät ovat kokemukseni mukaan tiistai ja torstai. Maanantaisin ja perjantaisin ei tavallisesti ole paljon opetusta tai muuta läsnäoloa vaativaa. Muistan myös, että pari vuotta sitten muutamien opiskelukavereitten lukujärjestyksessä oli vain kaksi päivää: maanantai ja tiistai. Heidän viikonloppunsa alkoi siis jo tiistai-iltana.

Torstain ohjelma olisi oikeasti alkanut jo klo 8.15 opeopintoihin liittyvällä luennolla. Päätin kuitenkin jättää luennon väliin, koska tiesin sillä annettavan toimintaohjeita tulevia monikulttuurisuusteemapäiviä varten. Olen toisessa ryhmässä järjestämässä mediakasvatusaiheisia teemapäiviä, joten rohkenin aamulla jatkaa nukkumista. (Nyt alkukeväästä me opeopiskelijat suunnittelemme ja toteutamme Norssin 7.- ja 8.-luokkalaisille teemapäivät, joitten aikana opetamme aiheistamme kaiken mahdollisen. Tai sen, mitä kahdessa päivässä nyt ehtii.)

• Klo 10.00 heräsin lankapuhelimen soittoon. Kyllä, luit oikein. Meillä Kortepohjassa on vielä enimmäkseen toimiva sisäpuhelinverkko. Voimme soitella ilmaiseksi niille kyläläisille naapureille, joitten puhelimet toimivat vielä. Naapurihan siellä langan päässä nytkin oli. Asia koski sitä, voisiko hän käydä heittämässä postilaatikkooni kuuttipehmolelun. Totta kai.
• Klo 11.30 lähdin yliopistoa kohti. Matka-aikaa piti varata riittävästi, koska päivän ainoa tilaisuus oli Mattilanniemessä. Lunta pyrytti aika runsaasti, ja päätin huvikseni seikkailla outoja reittejä.
• Klo 12.00 sain panna jalkaa toisen eteen rivakasti, jotta ehtisin perille ajoissa. Pitikin valita pitempi reitti!
• Klo 12.07 saavuin Mattilanniemeen ja jäin juttelemaan kavereitteni kanssa, jotka jakoivat vaalimainoksia MaA:n edessä eivätkä kommentoineet ulkonäköäni mitenkään.
• Klo 12.13 löysin oikean luokkahuoneen, jätin tavarani sinne ja kipitin vielä naistenhuoneeseen kuivaamaan silmälasini. Peilistä katsoi takaisin aika hurjan näköinen tyyppi. Lumisade oli nimittäin sotkenut ripsivärini niin, että se oli valunut pitkin poskia, ja silmänaluseni olivat aivan mustat. No, nytpä selvisi syy siihen, miksi käytävällä kaikki tuntuivat katsovan minua oudosti. :0D Kiitti vain, kaverit, kun huomautitte! :0D Onneksi en ollut menossa opettamaan.
• Klo 12.15 palasin siistiytyneenä luokkaan. Opeopiskelijoitten sekaryhmämme kanssa pohdimme aiheita, joita haluamme käsitellä mediakasvatuspäivinämme. Kiinnostavia aiheita kertyi vaikka kuinka. Tapaaminen oli varsin tehokas ja itseohjautuva, koska olimme keskenämme (siis ilman ketään ohjaajaa).
• Klo 13.45 suuntasin kotimatkalle. Kortepohjassa haukkasin välipalaa, siistiydyin ja koetin orientoitua asiakaspalvelutehtäviin.
• Klo 15.00 avasin Kortepohjan kyläsihteerin toimiston ja kävin toimeeni kyläsihteerin sijaisena. Olen ollut hommassa aiemminkin, ja minusta se on aina todella mukavaa. Pidän ihmisten auttamisesta ja ongelmanratkaisusta. Aina on mukava tavata kyläläisiä, ja kyläsihteerin toimistolla pääsee tapaamaan paljon vaihto-opiskelijoita, joita torstainakin kävi enemmistö. Tulipa taas kerrattua englanninkielistä asumissanastoa ja keskustelukohteliaisuuksia. Kauha on muuten ladle.



Kyläsihteeriltä saa lainata mm. kattiloita ja peittoja.

• Klo 17.00 toimisto sulkeutui ja työpäiväni päättyi. Menin palauttamaan toimiston avaimen kyläsihteerille ja sain kutsun jäädä kyläilemään. Toki!

Myöhemmin olisin vielä voinut lähteä Jyväsjärven toiselle puolelle Kuokkalaan kaverin asunnon jättäjäiskemuihin, mutta koska olin viihtynyt toisessa kyläpaikassa jo aika pitkään ja koska perjantain oppitunnille piti vielä valmistella materiaalia, pysyttelin kotosalla. Kehittelin käsinukeilla minidraaman, jonka avulla tarvittaessa havainnollistaisin oppilaille, mitä eroa on kirjailijalla ja kertojalla sekä tyylillä ja kerronnalla.

Huom.! En käynyt kirjastolla koko päivänä! :0)

Normaalin viikon keskiviikko

Normaalin viikon keskiviikko oli siinä mielessä epänormaali, että päivällä ei ollut yhtään luentoja tai ryhmätapaamisia. Toisaalta se on yliopistossa melko normaalia. Viikkoon saattaa osua useitakin vapaapäiviä, jotka toki kannattaa käyttää hyödyksi. Se, ettei kalenteriin ole merkitty luentoja, ei tarkoita sitä, että (välttämättä) kannattaisi lepäillä laakereillaan.

Aamulla sain nukkua pitkään, heräillä rauhassa (vaikka herätessäni päässä soi Frontside Ollie, enkä ollut varmasti ainoa, jolle oli käynyt niin) ja lukea sanomalehden oikein huolellisesti.

• Klo 12.30 lähdin kohti Seminaarinmäkeä.
• Klo 12.55 kävin kirjastolla tulostamassa tuntisuunnitelmani, jotta pystyisin esittelemään sen ohjaajalleni.
• Klo 13.30 oli sovittu alkavaksi tapaaminen Norssin ohjaajani kanssa. Oli mukavaa olla paikalla niin hyvissä ajoin, että saatoin seurata oppilaitten välituntitouhuja. Samalla koetin palauttaa mieleeni syksyllä opettamieni oppilaitten nimiä. Tuntui hauskalta, kun käytävillä monet tutunnäköiset oppilaat tervehtivät minua kuin oikeaa opettajaa. :0) Ohjaajan kanssa kävimme kahdestaan läpi tuntisuunnitelmiani, ja sain erinomaisia parannusehdotuksia mutta myös kehuja. Oppitunteja ei siis mennä niin vain pitämään, vaan ne suunnitellaan huolellisesti. Ohjaajat, jotka ovat kokeneita aineenopettajia, antavat jo ennakkoon palautetta aiheista, työtavoista, tavoitteitten täyttymisestä ja muista tärkeistä asioista, jotta itse oppitunti olisi mahdollisimman mielekkäästi rakennettu ja opettavainen sekä harjoittelijalle että oppilaille.
• Klo 14.30 suunnistin jälleen kirjastolle, yllätys yllätys. Vietin useita tunteja samassa pöydässä, ja seura vaihtui aina välillä. Tapasin pienryhmäläiskollegoitani, muita fennistejä ja kaverin kavereita. Keskustelimme mm. opetusharjoitteluista, ammatinvalinnoista, Frontside Olliesta, kesätöistä ja Kalevala-mitalla. Jälkimmäinen (ei puheenaihe vaan puhetapa) aiheutti hirveän hepulin, kun yritimme muotoilla kaikki ajatuksemme nelipolviseksi trokeeksi. :0D
• Klo 17.00 tein vähän tietokonehommia tietokoneluokassa.
• Klo 18.00 alkoi erään järjestön hallituksen kokous.
• Klo 21.15 palasin kokouksesta kotiin ja totesin, että taidan olla turhan väsähdyksissä kirjoittaakseni tuntisuunnitelmia puhtaaksi. No, on se päivä huomennakin!
• Klo 22.55 Frontside Ollie soi edelleen päässä...

Normaalin viikon tiistai

Normaali viikkoni jatkui normaaliin tapaan tiistailla. Ja mikä olisikaan ollut parempi jatko normaaliin elämänmenoon kuin päätyä taas normaalikouluun eli Norssille.

Tiesitkö muuten, että normaalikoulu ei tarkoita tavanomaista vaan normin antavaa koulua?

• Klo 9.50 olin lievästä pommiin nukkumisesta ja kaoottisista aamutoimista huolimatta asianmukaisesti Norssilla odottamassa oppituntien alkua. Olin kiirehtinyt kouluun melkein hengen hädässä, jotta ehtisin tutustumaan siihen ryhmään, jota opetan myöhemmin tällä viikolla.
• Klo 9.53 olin tavattoman tyytyväinen itseeni, kun ehdin kuin ehdinkin ajoissa paikalle. Opetusharjoittelijat eivät missään nimessä saa myöhästyä Norssin tunneilta.
• Klo 9.55 eli oppitunnin alkaessa opettaja ihmetteli, miksi olin tullut paikalle, kun "ohjelman mukaan tänään kirjoitetaan, eikä sitä kannata katsoa kahta tuntia". Sain siis lähtöpassit :0D ja pari ylimääräistä tuntia vapaa-aikaa.
• Klo 10.00 kävin varoiksi vielä penkomassa Norssin kirjaston, mutta sieltäkään en löytänyt tarvitsemiani opuksia. Täytynee suunnata antikvariaattiin.
• Klo 10.15 päädyin sinne minne aina eli kirjaston kahvilaan. Sieltäpä löytyikin äidinkielen pienryhmäni, joka suunnitteli tulevaa oppituntikokonaisuuttaan. Sain kutsun liittyä seuraan ideoimaan. Etsin samalla materiaalia omille tunneilleni. Lisäksi pohdimme syntyjä syviä kuten lohikäärme-sanan etymologiaa.
• Klo 11.30 ryhdyimme harkitsemaan lounaalle lähtöä.
• Klo 12.00 kävin Fennicumilla eli suomen oppiaineen rakennuksessa tapaamassa erästä lehtoria. Sovimme tulevasta keikasta kielitieteilijöitten iltatilaisuudessa. Suomen opiskelijoista koostuva yhtyeemme Šiivilä esiintyy siellä.

• Klo 12.30 saavutimme valitsemamme ruokalan, Wilhelmiinan, jossa tulee käytyä melko harvoin. Ravintola sijaitsee Mattilanniemessä, ja itse pyörin lähinnä Seminaarinmäellä. Mutta olipa hyvää ruokaa ja paljon komeita nuorukaisia!
• Klo 13.50 ruokailtuamme pitkän kaavan mukaan ja vietettyämme hauskaa elämää toverien kesken lähdimme etsimään luentosalia MaA103, joka löytyi samasta rakennuksesta.
• Klo 14.15 alkoi opeopintoihin liittyvät todella kiinnostava luento mediakasvatuksesta. Enimmäkseen äänessä oli tohtori Mari Hankala, äidinkielen didaktikko ja media-asiantuntija ja oikea guru. Harvoin olen millään massaluennolla (ts. luennolla, jossa on satoja opiskelijoita) ollut niin innoissani ja kiinnostunut joka sanasta. Annoimme luennoitsijalle lopuksi aplodit, ja kävin vielä erikseen kehumassa häntä, kun jutut olivat niin hyödyllisiä.
• Klo 16.10 olin jälleen päätynyt kirjastoon tarkoituksenani kuluttaa vähän aikaa ennen seuraavia menoja. Tietokoneluokasta löytyi vapaa kone, joten hoitelin tietokonehommia ja ihastelin presidentinvaalien ennakkoäänestyksen vilkkautta. Tapasin myös ystäväni Elvin.
• klo 17.00 alkoi erään järjestön kokous kaupungin keskustassa. Minut oli kutsuttu paikalle esittelemään muuatta asiaa.
• Klo 18.10 pääsin kotimatkalle.

Loppuilta meni oppitunteja suunnitellessa, puhelimessa puhuessa ja internetin kanssa pelehtiessä. Tietoverkko oli joitakin tunteja epäkunnossa, ja oli yllättävää huomata, kuinka paljon hetkittäinen netittömyys vaikuttaa elämään. Jos esimerkiksi käyttää paljon nettisanakirjoja, ei tietoliikennekatkon aikana pääsekään tarkistamaan joitakin sanoja.

• Klo 23.20 huomasin, että netti toimii taas, joten lähetin tuntisuunnitelmaluonnoksen ohjaajalleni, kävin muutakin sähköpostikirjeenvaihtoa ja koetin saada tämän kirjoituksen valmiiksi.

Normaalin viikon maanantai

Hei taas!

Kiireisen opetusharjoittelusyksyn aikana blogiin kirjoittaminen on jäänyt kaiken muun jalkoihin. Eikä mikään ihme, kun kalenteri on pahimmillaan näyttänyt tältä:

Silmissäsi ei ole mitään vikaa. Kuva on tahallisesti pikselöity.

No, nytkään en yritä mitään sirkustemppuja tai muuta ihmeellistä. Tavoitteenani on tällä viikolla kirjoittaa joka päivä edes pieni katsaus siitä, millaista on ollut äidinkielenopettajaopiskelijan arki. Tavallisten päivien kuvauksesta päässee parhaiten kärryille siitä, mitä yliopisto-opiskelu ja tässä vaiheessa etenkin opetusharjoittelu käytännössä tarkoittaa.

Aloittakaamme tästä maanantaista 16.1.2012.

• Klo 6.00 heräsin aivan liian aikaisin, enkä pitänyt mitään kiirettä. Luin paikallista sanomalehteä Keskisuomalaista kaikessa rauhassa, kunnes hoksasin, että kymmenen minuutin päästä on lähdettävä kouluun.
• Klo 8.00 ulkovaatteet päälle ja äkkiä liikenteeseen.
• Klo 8.05 olin juuri sopivasti Ylioppilaskylän linikkapysäkin kohdalla, ja kuinka ollakaan, linikka saapui pian. Pysäkillä oli myös ystäväni Elvi, joten pakkasaamu kirkastui heti.
• Klo 8.15 nousimme kyydistä Seminaarinmäen pysäkillä. Saatoin Elvin kirjastolle ja jatkoin itse matkaani Opinkivelle.
• Klo 8.30 alkoi opettajaopintoihin liittyvä sekaryhmätapaaminen (sekaryhmässä on kaikkien aineitten opeopiskelijoita eli olemme kuin opettajainhuone pienoiskoossa). Kurssin aiheena on opettajan etiikka. Tammikuussa esittelemme pienryhmätöitämme. Tänään aiheena oli oppilaan arviointi (ja tietenkin arvioinnin eettisyys). Opiskelijat siis esittelivät asian toisille, käytiin paljon kiinnostavaa keskustelua ja opittiin myös draaman keinoin. Todella mielenkiintoinen tunti!
• Klo 10.00 sekaryhmätapaamisen päätyttyä siirryimme oman pienryhmämme kanssa kirjaston kahvilaan suunnittelemaan omaa esitystämme, joka on vuorossa ensi viikolla. Käsittelemme koulussa esiintyvää rasismia.
• Klo 11.30 olimme varmoja, että tulossa on mahtava spektaakkeli ja ihan uusia työtapoja. Saatoimme lähteä pikaiselle lounaalle Musicalle.
• Klo 12.00 Norssilla eli Normaalikoulussa alkoi äidinkielen opeopiskelijoitten opintopiiri, jonka aiheena olivat erilaiset (eli kaikenlaiset) oppijat. Alustamassa olivat erityispedagogi ja suomi toisena kielenä -opettaja.
• Klo 14.15 opintopiirin päätyttyä kipitin takaisin Opinkivelle kuulemaan, pitäisikö minun olla siellä alkaneessa äikänopettamisen kurssin alaosion vaihtoehtoisessa moduulissa (hämärää, eikö). Ilmeni, ettei pitänyt, koska olin suorittanut kyseisen osion jo muulla tavalla. Jes, puolentoista tunnin odottamaton vapaahetki!
• Klo 14.30 päädyin taas kirjastolle, koska olin hämmentynyt äkillisestä vapaasta. ;0) Onneksi törmäsin heti ovien ulko- ja sisäpuolella tuttuihin, joitten kanssa saatiin sovittua muutamia kokousaikoja. Jäin joksikin aikaa kirjaston kahvilaan juttelemaan tuttujen kanssa.
• Klo 15.00 kirjastossa ei ollut tarvitsemiani kirjoja, joten päätin lähteä kävelemään kotia kohti.
• Klo 15.30 olin Kortepohjassa. Menin vierailemaan kyläsihteerin toimistoon, koska minulla oli paljon asioita hoidettavana siellä. Kertasimme muutamia monimutkaisimpia tehtäviä, koska pääsen myöhemmin tällä viikolla kyläsihteerin sijaiseksi. Samalla autoin asiakaspalvelussa ja mm. opastin eksyneet vaihto-opiskelijat asukastoimistoon.
• Klo 18.00 olimme kyläsihteerin kanssa edelleen (toimistohan oli sulkeutunut jo klo 17) juttelemassa talomme rappukäytävässä (olemmehan paitsi ylioppilaskuntatyökaverit, myös naapurit ja hyvät ystävät) ja tervehdimme paikalle ilmestyneitä naapureita. Iloksemme paikalle polkaisi myös ylioppilaskunnan sosiaalisihteerin sijainen, niin ikään armas naapurimme.

Myöhemmin illalla kävin kaupassa, laitoin ruokaa (pakastimen antimista syntynyttä tomaatti-basilikakeittoa), söin, luin lehtiä, perkasin sähköpostin ja suunnittelin tulevia oppitunteja.