maanantai 11. helmikuuta 2013

Mitä kuuluu, PG?

Silloin joskus, kun vielä olin nuori ja notkea ja vasta tullut yliopistoon, tuli monesti ihmeteltyä, eikö graduntekijöillä oikeasti pyöri päässä muuta kuin gradu. Gradu sitä ja gradu tätä. Jos erehtyi kysymään kuulumisia, vastaus oli aina, että "pitäis sitä gradua tehhä".
Niin että mitä muuta kuuluu?
"No ei oikeen muuta... Työpaikkoja vois ruveta katteleen. Ja se gradu tehhä valmiiksi."
Jaaha. Mitäpä aattelit puuhata viikonloppuna, ootko tulossa X:n keikalle / teatteriin / NN-tapahtumaan?
"En ollut suunnitellut... Ja ois se aineiston analyysi kesken..."

Hohhoijakkaa. Kenties maailman tylsintä diskurssia.
Graduntekijöitten maailmaan ei kerta kaikkiaan mahdu muuta kuin a) gradu ja b) valmistautuminen valmistumiseen eli työnhaun aloittaminen.

Nyt, kun olen itse samassa tilanteessa, graduntekijöitten tylsyys ei tunnu enää niin kummalliselta. Kun rämpii päivät pitkät teoriasuossa ja epälogiikan hetteikössä, alkaa yhtäkkiä viettää melko askeettista elämää. Kuin huomaamatta tulee kieltäneeksi itseltään monia iloja ja piristäviä asioita. Jännästi sitä alkaa kuvitella, ettei voi mennä perjantai-iltana (tämän hetken kovimman rockbändin) Räjäyttäjien keikalle, koska kotona odottaa keskeneräinen essee tai gradun teorialuku tai joukko keskeneräisiä työhakemuksia – tai parhaassa tapauksessa kaikki nämä. Ihan kuin tällaisia hommia saisi tehtyä perjantaina kello 22 jälkeen!

Ja sitten joku, todennäköisimmin fuksi, kysyy, mitä graduntekijä teki viikonloppuna. Graduntekijä vastaa punastellen, ettei tullutkaan katsomaan Räjäyttäjiä, koska piti tärkeämpänä tulla kotiin tuijottamaan vähätekstistä tiedostoa, jonka teksti ei lisäänny itsestään. Kysyjä pyörittelee silmiään ja ajattelee, ettei liene konsanaan tavannut tylsempää tyyppiä. Keskustelu kuivuu kokoon, ja molemmat ovat harmissaan siitä, että avaus ei ollut kovin hedelmällinen.

Tässä kohtaa lienee syytä tarkentaa, etten paheksu tutkimuksen tekijöitä, gradunkirjoittajia enkä niitä miellyttäviä ihmisiä, jotka kysyvät kuulumisia. Opiskelu ja tutkimus ei ole turhaa. Graduista on saatava puhua, koska muuten ne muuttuvat möröiksi. Korostan, että gradunteosta tai ylipäätään jostakin itselle tärkeästä asiasta puhuminen on hyvä ja normaali asia. Kaikki tekevät sitä, ja se on erittäin ok. Ja monesti se, mikä kiinnostaa, on myös kiinnostava puheenaihe.

Mitä sitten haluan sanoa? Kysymyksiä ja vastauksia voisi tarkentaa, jotta keskustelun sisältö muuttuisi monipuolisemmaksi. Gradun voisi nopeasti ohittaa ensimmäisenä puheenaiheena, ja jos tarvetta tai halua on, siihen voisi palata myöhemmin.

KYSYJÄ
Jos haluat kuulla toveriltasi muita kuin graduangstikuulumisia, sisällytä kysymyksesi loppuun koodi-ilmaus PG ('paitsi gradu').
Mitä sulle kuuluu, PG? ('Mitä sinulle kuuluu gradua lukuun ottamatta?')
Mitäs oot viime aikoina puuhaillut, PG? ('Mitä olet tehnyt paitsi gradua?')

VASTAAJA
Jos et syystä tai toisesta halua angstata puhua gradustasi, sisällytä vastaukseesi koodi-ilmaus PG ('paitsi gradu').
Mitäs tässä, hyvin menee, PG. ('Kiitos kysymästä, kuuluu hyvää, paitsi gradulle.')
Jes! Sain tänään kaikki hommat ajoissa valmiiksi, PG! ('Hienoa, sain tänään kaiken ajoissa valmiiksi, paitsi gradun.')
Istu vaan kahville, en oo tekemässä mitään, PG. ('Voit kernaasti istua seurakseni, koska pyörittelen mielessäni pelkkiä graduasioita.')

Jos ilmiö tai ongelma on sinulle tuttu, ota ihmeessä käyttöön tämä kätevä koodi-ilmaus PG ja keskustele vaihteeksi jostain ihan muusta!

4 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kaarlo Sarkiaa mukaillen: älä gradua pelkää, älä sen kauneutta kiellä. Tai okei, kauheutta myös...

      Poista