Yliopiston kampuksilla on oikein hyvää ruokatarjontaa. Opiskelijahintaisia lounasravintoloita on useita, ja jokaisessa niissä on päivittäin 2-5 ruokavaihtoehtoa. Valinnanvaraa on keitoista salaatteihin, perinteiseen kotiruokaan, eri maiden keittiöiden herkkuihin ja ravintola Piaton paistopisteen "ihan oikean ravintolan" tasoiseen gourmet-ruokaan, joka valmistetaan vain tilauksesta. Agora-rakennuksessa sijaitsevassa Piatossa on monesti tullut juhlistettua arkipäivää nauttimalla naudan lehtipihvi herkullisine lisukkeineen (hintaan 4,85 €).
Kampuksien ravintolat kuuluvat Sonaatti-ketjuun. Poikkeuksena on ylioppilastalo Ilokivessä sijaitseva ravintola Ilokivi, jonka omistaa ylioppilaskunta eli me kaikki Jyväskylän yliopiston opiskelijat. Ilokiven leppoisuudesta on tullut käsite, ja se on paikka, jossa kaikki voivat olla kuin kotonaan.
Mutta mitäs sitten voi syödä, jos ei erityisruokavalion takia voi panna suuhunsa ihan mitä tahansa?
Opiskelijaravintoloissa otetaan erityisruokavaliot huomioon varsin kelvollisesti. Joka paikasta löytyy vähälaktoosisia, laktoosittomia, maidottomia, gluteenittomia ja vegaanisia vaihtoehtoja. Sonaatin ravintoloista vastavassa ruokailutoimikunnassa, johon minulla on ilo kuulua opiskelijajäsenenä, olen kuullut, että yliopisto-opiskelijoilla erilaiset erityisruokavaliot ovat muuta väestöä yleisempiä. Laktoosi-intoleranssi on todella yleinen varsinkin korkeakouluopiskelijatyttöjen keskuudessa. Myös allergioita on paljon.
Moniallergikkona olen monesti joutunut valikoimaan tarkasti paikan, johon voin mennä syömään luentojen välillä. Yhteinen lounas tovereitten kanssa on jo sosiaalisena ilmiönä sellainen, ettei sitä haluaisi jättää väliin, itsensä ravitsemisesta puhumattakaan. Mutta joskus ei vain tahdo löytyä sellaista ravintolaa, missä tarjottaisiin jotakin "helinsyötävää" ruokaa.
Mikä siis neuvoksi? Ei muuta kuin ruokalaan vain, vaikka ruokalistalta ei löytyisikään mitään sopivaa. Valitsemaansa ruokalaan voi myös soittaa ennakkoon ja pyytää valmistamaan erityisannoksen. Jos soittaa ja tilaa ennakkoon, olisi hyvä tietää melko tarkasti, milloin aikoo tulla syömään.
Testasin tänään Ilokiven joustavuutta, ja hyvin kävi. Kaikissa kolmessa tarjolla olleessa ruoassa oli sellaisia ainesosia, joita en voi syödä, mutta halusin seurani takia lounastaa Ilokivessä. Ei tarvinnut juurikaan jonottaa (vaikka Ilokiven jono venyy usein hirmuisen pitkäksi), ja kuuluisa kokki Kari otti minulta erillistilauksen. Keittiössä loihdittiin vajaassa 10 minuutissa herkullinen kasviskastike, jota saatoin nauttia hyvässä ruokaseurassa. Ja jee, salaattipöydässä oli vieläpä tarjolla kahta eri laatua lempioliivejani!
Opiskelijalounaan hintaan kuuluvat lämmin ruoka, salaattipöydän antimet, leivät ja levitteet sekä ruokajuomat. Lounaani maksoin tietenkin kehylipulla eli ylioppilaskunnan kehitysyhteistyöhankkeita tukevalla ruokalipulla (10 kappaleen vihkonen maksaa 27 €, eli yhden lounaan hinta on 2,70 €). Ja jos ei halua tukea kehitysyhteistyötä, on toki mahdollista ostaa myös tavallisia, hieman halvempia ruokalippuja (25 € / 10 kpl).
Loppuun vielä ylistystä päiväni pelastaneelle Karille, Ilokivelle ja sen ruokalistalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti