Yliopiston kampuksilla on oikein hyvää ruokatarjontaa. Opiskelijahintaisia lounasravintoloita on useita, ja jokaisessa niissä on päivittäin 2-5 ruokavaihtoehtoa. Valinnanvaraa on keitoista salaatteihin, perinteiseen kotiruokaan, eri maiden keittiöiden herkkuihin ja ravintola Piaton paistopisteen "ihan oikean ravintolan" tasoiseen gourmet-ruokaan, joka valmistetaan vain tilauksesta. Agora-rakennuksessa sijaitsevassa Piatossa on monesti tullut juhlistettua arkipäivää nauttimalla naudan lehtipihvi herkullisine lisukkeineen (hintaan 4,85 €).
Kampuksien ravintolat kuuluvat Sonaatti-ketjuun. Poikkeuksena on ylioppilastalo Ilokivessä sijaitseva ravintola Ilokivi, jonka omistaa ylioppilaskunta eli me kaikki Jyväskylän yliopiston opiskelijat. Ilokiven leppoisuudesta on tullut käsite, ja se on paikka, jossa kaikki voivat olla kuin kotonaan.
Mutta mitäs sitten voi syödä, jos ei erityisruokavalion takia voi panna suuhunsa ihan mitä tahansa?
Opiskelijaravintoloissa otetaan erityisruokavaliot huomioon varsin kelvollisesti. Joka paikasta löytyy vähälaktoosisia, laktoosittomia, maidottomia, gluteenittomia ja vegaanisia vaihtoehtoja. Sonaatin ravintoloista vastavassa ruokailutoimikunnassa, johon minulla on ilo kuulua opiskelijajäsenenä, olen kuullut, että yliopisto-opiskelijoilla erilaiset erityisruokavaliot ovat muuta väestöä yleisempiä. Laktoosi-intoleranssi on todella yleinen varsinkin korkeakouluopiskelijatyttöjen keskuudessa. Myös allergioita on paljon.
Moniallergikkona olen monesti joutunut valikoimaan tarkasti paikan, johon voin mennä syömään luentojen välillä. Yhteinen lounas tovereitten kanssa on jo sosiaalisena ilmiönä sellainen, ettei sitä haluaisi jättää väliin, itsensä ravitsemisesta puhumattakaan. Mutta joskus ei vain tahdo löytyä sellaista ravintolaa, missä tarjottaisiin jotakin "helinsyötävää" ruokaa.
Mikä siis neuvoksi? Ei muuta kuin ruokalaan vain, vaikka ruokalistalta ei löytyisikään mitään sopivaa. Valitsemaansa ruokalaan voi myös soittaa ennakkoon ja pyytää valmistamaan erityisannoksen. Jos soittaa ja tilaa ennakkoon, olisi hyvä tietää melko tarkasti, milloin aikoo tulla syömään.
Testasin tänään Ilokiven joustavuutta, ja hyvin kävi. Kaikissa kolmessa tarjolla olleessa ruoassa oli sellaisia ainesosia, joita en voi syödä, mutta halusin seurani takia lounastaa Ilokivessä. Ei tarvinnut juurikaan jonottaa (vaikka Ilokiven jono venyy usein hirmuisen pitkäksi), ja kuuluisa kokki Kari otti minulta erillistilauksen. Keittiössä loihdittiin vajaassa 10 minuutissa herkullinen kasviskastike, jota saatoin nauttia hyvässä ruokaseurassa. Ja jee, salaattipöydässä oli vieläpä tarjolla kahta eri laatua lempioliivejani!
Opiskelijalounaan hintaan kuuluvat lämmin ruoka, salaattipöydän antimet, leivät ja levitteet sekä ruokajuomat. Lounaani maksoin tietenkin kehylipulla eli ylioppilaskunnan kehitysyhteistyöhankkeita tukevalla ruokalipulla (10 kappaleen vihkonen maksaa 27 €, eli yhden lounaan hinta on 2,70 €). Ja jos ei halua tukea kehitysyhteistyötä, on toki mahdollista ostaa myös tavallisia, hieman halvempia ruokalippuja (25 € / 10 kpl).
Loppuun vielä ylistystä päiväni pelastaneelle Karille, Ilokivelle ja sen ruokalistalle.
tiistai 30. elokuuta 2011
lauantai 6. elokuuta 2011
Fennistien trollaus äikänopelinjan pääsykokeissa
Olitko äidinkielen opettajankoulutuksen pääsykokeissa 28.5.2011? Sitten ehkä näit ja kuulit tämän livenä. Katso video!
Ryhmä suomenopiskelijoita trollasi pääsykokelaat tällä äkkiryhmä- eli flash mob -tempauksella. Melkein kaikki, mikä saattoi mennä mönkään, meni mönkään, mutta onnistuimme silti esittämään jotain.
Esityksen oli määrä alkaa pääsykoeaamuna yliopiston päärakennuksessa viimeistään klo 8.20, mutta koska olin nukkunut pommiin ja saavuin paikalle vasta viime hetkellä, minkä jälkeen piti vielä ohjeistaa kuvaajat, pääsimme aloittamaan vasta vähän suunniteltua myöhemmin. Yksi esiintyjistä ei päässyt paikalle lainkaan, koska hänen pyöränsä oli rikkoutunut. Kameramiehiä olikin paikalla yllättäen neljä (odotimme yhtä tai kahta). Harjoituksia oli vähemmän kuin olin suunnitellut, ja tanssikoreografia unohtui iloisesti kaiken muun hämmennyksen keskellä.
Olemme kaikki kuitenkin vielä hengissä, ja esitystä seurasi mahtava päivä.
Poukkoilemalla jatkuvasti oman mukavuusalueen ulkopuolelle pysyy vireänä ja alttiina kaikelle jännittävälle. Ja tässä taas kerran todistin itselleni, ettei ole juuri mitään, mitä en voisi tehdä.
Vastaavankaltaisia (ja erilaisia) äkkiryhmätempauksia haluamme ja aiomme tehdä lisää. Pitäkää siis varanne! Juuri silloin, kun vähiten odotatte, saatatte joutua keskelle jotakin kummallista kohtausta!
Ryhmä suomenopiskelijoita trollasi pääsykokelaat tällä äkkiryhmä- eli flash mob -tempauksella. Melkein kaikki, mikä saattoi mennä mönkään, meni mönkään, mutta onnistuimme silti esittämään jotain.
Esityksen oli määrä alkaa pääsykoeaamuna yliopiston päärakennuksessa viimeistään klo 8.20, mutta koska olin nukkunut pommiin ja saavuin paikalle vasta viime hetkellä, minkä jälkeen piti vielä ohjeistaa kuvaajat, pääsimme aloittamaan vasta vähän suunniteltua myöhemmin. Yksi esiintyjistä ei päässyt paikalle lainkaan, koska hänen pyöränsä oli rikkoutunut. Kameramiehiä olikin paikalla yllättäen neljä (odotimme yhtä tai kahta). Harjoituksia oli vähemmän kuin olin suunnitellut, ja tanssikoreografia unohtui iloisesti kaiken muun hämmennyksen keskellä.
Olemme kaikki kuitenkin vielä hengissä, ja esitystä seurasi mahtava päivä.
Poukkoilemalla jatkuvasti oman mukavuusalueen ulkopuolelle pysyy vireänä ja alttiina kaikelle jännittävälle. Ja tässä taas kerran todistin itselleni, ettei ole juuri mitään, mitä en voisi tehdä.
Vastaavankaltaisia (ja erilaisia) äkkiryhmätempauksia haluamme ja aiomme tehdä lisää. Pitäkää siis varanne! Juuri silloin, kun vähiten odotatte, saatatte joutua keskelle jotakin kummallista kohtausta!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)