Kirjatenttejä käsittelevään blogitekstiini oli tullut hyvä kysymys siitä, miten paljon yleensä luen kirjatentteihin. Vastasin pitkästi, mutta venytän vastauksesta vielä pitemmän blogitekstin. (Oikeasti en vain jaksa enää ottaa huomiseen tenttiin tulevia kirjoja kauniiseen käteen ja koetan keksiä kaikkea sijaistoimintaa...)
Lukemiseni määrä vaihtelee paljon.
Lukutapa ja -määrä ovat sidoksissa aiheeseen, kirjoihin ja arvaukseen
mahdollisista tenttikysymyksistä. Aina tulee myös mietittyä, mihin tarvitsen tenttiin tulevaa tietoa: onko asia sellainen, josta olen kiinnostunut tutkimuksellisessa mielessä (eli tarvitsenko tietoja esim. tulevaan graduun), muuten vain kiinnostava vai sellainen, mikä on PAKKO tietää.
Esimerkki 1.
Olen huomenna
menossa tenttimään erityispedagogiikan perusopintoihin kuuluvaa kurssia (3 op), ja tenttiin on
pitänyt lukea 3 kirjaa (yhteensä 750 sivua). Aloitin lukemisen viime
lauantaina eli aivan liian myöhään. Parin päivän aikana olen lukenut vain hajanaisina hetkinä, enkä missään vaiheessa ole saanut aikaan kunnon lukutahtia.
Olen lukenut noin kolmanneksen tenttialueesta kunnolla (ts. lukenut läpi
ja kirjoittanut muistiinpanoja) ja loput vain selaillut etsien tärkeitä
sanoja tai kohtia. Tällainen lukutapa saattaa riittää, jos tietää
suunnilleen, mitä tentissä voidaan kysyä tai mitkä ovat elämän kannalta
tärkeitä asioita.
MUOKK: Tästä tentistä tuli nelonen. Jes!
Onneksi muuten menin tenttiin, vaikka satoi kaatamalla ja piti raahata litimäräksi kastuvaa viulukoteloa mukana. Lisäksi tenttisaliin piti jonottaa puoli tuntia, ja salista loppuivat vastauspaperit. Vastoinkäymisistä huolimatta jäi hyvä mieli.
Esimerkki 2.
Edellinen tentti (viime
viikolla) oli suomen kielen syventäviä opintoja eli jo aika vaikeaa
asiaa. Luin neljää kirjaa kolmen viikon ajan järjestelmällisesti ja tein
vähän muistiinpanoja. Tarkoituksena oli, että olisin aluksi vain
lukenut kaiken ja myöhemmin selaillut tenttialueen (5 op) läpi - ja sitten
kirjoittanut niitä muistiinpanoja. Aika kuitenkin loppui kesken
(yllätys), ja muistiinpanot jäivät suurimmaksi osaksi kirjoittamatta.
Tällä kertaa kuitenkin riitti se, että olin lukiessani oppinut runsaasti
yksityiskohtia ja tapausesimerkkejä.
Ennen tenttiä olin jutellut samaa
aihetta opiskelleitten kanssa ja saanut viime hetken tärppejä ja hyvän
yleiskatsauksen aiheesta. Veikkaan, että tentistä tulee ihan kelpo
tulos. Tässä siis eniten auttoi tenttialueesta keskustelu muitten kanssa
ja tieto siitä, että pitää osata asiat yksityiskohtaisesti.
MUOKK: Tästä tentistä tuli se ihan kelpo eli kolmonen. Odotin ehkä vähän parempaa tulosta.
Vinkkejä:
-
Jos tunnet muita saman kurssin tenttijöitä, voit koota itsellesi
lukupiirin, jossa luette ja keskustelette aiheesta. Joskus muut osaavat
selittää homman nimen paremmin kuin mitä kirjoista saa irti.
- Yritä
arvailla, mitä ja millaisia kysymyksiä tenttialueesta voisi tulla.
Ekassa tentissään ei hirveästi voi arvailla, mutta ennen pitkää voi
oppia hyväksikin tehtävien ennustajaksi. Auttaa myös, jos keksit
itse itsellesi (tai kaverille) kysymyksiä tenttialueesta. Näin joudut
opettelemaan vastaamista.
- Yleensä tärkeintä on osata asiat
pääpiirteittäin, oli aihe mikä hyvänsä. Kirjasta kannattaa kuitenkin
painaa mieleen pari hyvää esimerkkiä, joita voi hyödyntää
tenttivastauksessa. Silloin osoittaa lukeneensa ja muistavansa hyvin
tenttialueen.
MUOKK: Mitä opimme esimerkkitapauksista? Selailevalla lukutavalla voi saavuttaa jopa paremman tenttituloksen kuin pitkällisellä pänttäämisellä. Tai sitten edellispäivän paniikkiluvut saavat asiat tarttumaan päähän tehokkaammin.
